Tuulivoima ratkaisisi kaukolämmön päästöongelmat

Tekniikka ja Talous sekä Huvusdstadsbladet kirjoittivat energiatuotannon tulevaisuudesta ja sen kaipaamista muutoksista.

Huvudstadsbladetin artikkelin mukaan tällä hetkellä energiasektorilla on meneillään isoja muutoksia, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon. Viime vuonna Suomessa kaukolämmityksen energiasta tuotettiin yli kolmannes fossiilisilla polttoaineilla. Lämpö on myös kysymys, joka aiheuttaa huomattavasti enemmän keskustelua kuin sähköntuotanto, koska esimerkiksi tuulivoimalla ei tuoteta vielä suoraa lämpöä.

Tuulivoima- ja lämpöpumppujen yhdistelmä ja lämmön varastointi sopivat erinomaisesti fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, katsoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies Seppo Savolainen. Yhteenliittymän ehdotuksessa tuulivoimaa, jota ei tarvita suoraan sähköntuotantoon, varastoitaisiin vesivarastoihin.

Tekniikka ja Talous -lehden artikkelin mukaan Megatuulen Seppo Savolainen on kiinnostunut tuottamaan tuulivoimalla lämpöä Helsinkiin. Helsingissä on tällä hetkellä tarve löytää mahdollisimman kestävä ja vähäisen biomassan käytöllä toimiva korvaaja kivihiilelle lämmityssektorilla. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä laski viime syksynä, että suomalaiskaupunkien ja myös Helsingin kaukolämmitys voitaisiin hoitaa tuulivoiman, lämpöpumppujen ja lämpövarastojen avulla ja fossiilisista polttoaineista voitaisiin luopua kokonaan. Teknisiä esteitä ei ole.

Nyt tuulivoimaa rakentavan Megatuulen toimitusjohtaja Savolainen kertoo, että Megatuuli on valmis investoimaan Helsingissä lämpöpumppuihin ja muualla Suomessa myös lämpövarastoihin.

"Lämmöntuotto lämpöpumpuilla ja lämmönvarastointi toimisi erityisen hyvin tuulivoiman kanssa, koska tuulivoiman parhaat tuotantokuukaudet ajoittuvat talveen", Savolainen sanoo.

Lämmöntuotanto lämpöpumpuilla on tehokasta, koska yksi megawatti sähköä tuottaa kolme megawattia lämpöenergiaa. Jotta Megatuuli voisi investoida kaukolämmön tuotantoon ja varastointiin, se edellyttäisi kuitenkin sitä, että se tai muutkin yhtiöt saisivat tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon samoilla hinnoitteluehdoilla kuin kaupungit itse tuottavat lämpöenergiaa.

"Saattaisimme olla kustannustehokkaampikin", Savolainen arvioi.

Esteenä on kuitenkin se, että lämpöpumpulla tuotetusta energiasta yritys maksaa yhä energiaveroa 22,40 euroa megawattitunnista. Biopohjaiset tuotteet eivät maksa samaa veroa, eikä chp-laitos maksaa veroja sähkön ohessa tuotetusta kaukolämmöstä.

"Jos lämpöpumpulla ja tuulivoimalla tuotettaisiin lämpöä, ei olisi perustetta periä väliveroa", Savolainen sanoo. Kaukolämmitys pitäisi siis avata kilpailulle ja energiaveroja uudistaa.

Megatuulta kiinnostaa kaupunkien kaukolämmitys, koska se etsii tuulivoiman oheen uutta liiketoimintaa. Lähitulevaisuudessa tuulivoiman kasvua rajoittaa se, että sen ostajia on rajoitettu määrä. Savolaisen mukaan Megatuulella on halua tehdä investointipäätöksiä ja valmistella hankkeita, jotta he voisivat tuottaa lämpöä kilpailukykyiseen hintaan ja investoida lämpöpumppuihin. Näin ollen Megatuuli pystyisi yksinkin ratkaisemaan puolet Aallon esityksestä Helsingille.

"Tuulivoimaa on luvitettu niin paljon, että sieltä löytyy nopeita ratkaisuja chp-verkkojen puhdistamiseksi fossiilisista", Savolainen sanoo.

Helsingin lämpöpumppujen sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin noin 170 tuulivoimalaa, joka tarkoittaisi 700 megawattia.

Konsulttiyhtiö Pöyryn viime syyskuussa tekemän selvityksen mukaan tuulivoimavetoinen kaukolämmitys pienentäisi kuluttajan energialaskua.

Lue lisää täältä ja täältä.

TUULIVOIMAN LISÄÄMINEN TÄRKEÄ OSA TULEVAISUUDEN ENERGIAVISIOTA

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymä järjesti 15.3.2019 vierailun Jokioisten tuulipuistoon, jossa oli mukana eduskuntavaaliehdokkaita ja poliittisten puolueiden piirijärjestöjen edustajia. Vierailun yhteydessä järjestettiin myös seminaari, jossa aiheena oli tuulivoima sekä ilmastonmuutos. Vierailun tavoitteena oli lisätä tietoisuutta tuulivoimasta sekä tulevaisuuden energiavisiosta.

Tuulipuistossa Nordex Group esitteli tuulivoimalaa, ja vierailijat pääsivät perehtymään tuulivoimalan toimintamekaniikkaan. Esittelyn yhteydessä vieraille järjestettiin tuulivoima-aiheinen tietokilpailu, jonka voittajat pääsivät kokemaan, miltä tuntuu seisoa tuulivoimalan huipulla.

Tuulipuistovierailun jälkeen oli ohjelmassa seminaari, joka järjestettiin Jokioisten Tietotalolla. Seminaarissa olivat puhujina Nordex Groupin edustaja Oscar Lindblom, Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määttä, ilmastoasiantuntija sekä Sitran edustaja Mariko Landström ja Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja sekä Abo Windin maanjohtaja Aapo Koivuniemi.

Mariko Landströn nosti seminaarissa erityisesti esille tuulivoiman tärkeyden päästövähennyksissä.

”Tuulivoima on kustannustehokkain sähköntuotantomuoto korvaamaan fossiilisähköä. Lisäämällä tuulivoimaa sähköntuotannossa ja sähköautojen osuutta liikenteessä, voimme saavuttaa noin 50% päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä.”

Aapo Koivuniemi tarjosi ratkaisua päästövähennyksiin erityisesti uudenmallisella PPA-sopimuksella, joka hyödyttäisi niin sähkönostajia kuin tuulivoimayhtiöitä.

 ”Valtion takaus PPA-sopimuksille on edullinen ja selkeä mekanismi suomalaisille sähkön ostajille, myyjille, tuottajille ja valtiolle”, painotti Koivuniemi.

Seminaarissa nousi suuresti esille tuulivoiman lisäämisen hyödyt kuntataloudelle sekä energiavision toteutumiselle. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä vierailuun sekä seminaarissa saamiinsa tietoihin.

HÄMEESEEN NOUSEE TUULIVOIMALOITA ILMAN TUKEA

Meri Vilen kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 21.3.2019 tuulivoimayhtiö Megatuulen Jokioisten Tyrinselälle rakentamista neljästä tuulivoimalasta. Voimalat ovat Suomen parhaiten tuottavia tuulivoimaloita.

 ”Paikka on oivallinen ja voimalatyyppi on toimiva. Aerodynamiikka sekä muut palaset ovat loksahtaneet paikoilleen näiden voimaloiden kohdalla. Hyötysuhde on erittäin hyvä”, kertoo projektijohtaja Marko Sihvonen.

 Yhteensä 1 300 hehtaaria vuokramaata käsittävälle alueelle ollaan rakentamassa lisää tuulivoimaloita. Tyrinselän toisen vaiheen tuulivoimalat ovat saaneet rakennusluvat.Uusien voimaloiden teho on yli neljä megawattia. Jo toiminnassa olevat neljä voimalaa ovat kolmen megawatin voimaloita.

 Neljän uuden voimalan on määrä käynnistyä vuonna 2020. Investoinnin kokonaisarvo on 18–19 miljoonaa euroa. Investointi toteutetaan markkinaehtoisesti. Megatuuli etsii parhaillaan yrityksiä, jotka haluavat ostaa tuulisähköä pitkäaikaisilla tuotantosopimuksilla (PPA) suoraan yhtiöltä.

 Jokioisten kunnalle tuulipuisto on ollut kaikin puolin positiivinen asia.

 ”Keskimääräinen tuulivoimala tuo kunnalle noin 22 000 euroa vuotuisina verotuottoina. Tyrinselän neljästä voimalasta saimme viime vuonna 120 000 euroa”, kertoo kunnanjohtaja Jarmo Määttä.

Kunnanjohtaja kertoo lukujen yllättäneen hänet monella tapaa. Laskelmien mukaan tuulivoima on varsin varteenotettava vaihtoehto ydin­voimalle.

 ”Yhtiöt ovat hyvin kiinnostuneita Suomen tuulivoima-alan kehittämisestä. Voimaa Tuulesta-yhteenliittymän yhtiöt ovat valmiita investoimaan yli 4 miljardia euroa uuteen tuulivoimaan Suomessa”, kertoo Abo Windin maajohtaja Aapo Koivuniemi.

 Lue lisää

TUULIVOIMA ON HYÖDYLLISTÄ KUNTATALOUDELLE

Toimittaja Sami Koljonen kirjoitti 17.3.2019 Forssan Lehdessä tuulivoimaloiden tuomista hyödyistä kunnille. Kunnille tuulivoimalat ovat taloudellisesti erittäin kannattavia. Esimerkiksi Jokioisten kunnassa sijaitsevasta Tyrinselän tuulivoimapuistosta ei ole syntynyt lainkaan kuluja kunnalle, päinvastoin.

 ”Tuotto on ollut Tyrinselästä odotetun kaltainen meille, vähän yli 100 000 euroa vuodessa kiinteistöverona”, Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määttä kertoo.

 Tällä hetkellä Tyrinselällä on toiminnassa neljä tuulivoimalaa ja rakenteilla lähialueille on uusia tuulivoimaloita. Uudet voimalat rakentuvat täysin ilman valtion taloudellista tukea markkinaehtoisesti.

”Suurin osa on pankkirahaa. Tyrinselän koko alueen on tarkoitus pystyä toimimaan tulevaisuudessa itsenäisesti”, kertoo Megatuuli Oy:n Tyrinselän tuulivoimapuiston projektipäällikkö Markku Kortteisto.

 Jokioisten puolella sijaitsevat voimalat ovat tuottaneet sähköä yhteensä noin 45 000 megawattituntia vuodessa, reilu 11 000 megawattituntia per voimala.

 ”Kaikki on toiminut Jokioisilla odotusten mukaan, eikä yllätyksiä ole tullut. Sähköä on tullut kuten arvioimmekin, eikä ympäristöön ole tullut vahinkoa,” Kortteisto jatkaa.

 Tuulivoimayhtiö Abo Windin maajohtaja Aapo Koivuniemi kertoo, että jatkuvasti yhä useampi tuulivoimahanke toteutetaan ilman valtion tukea. Osassa projekteissa on taustalla jättiläisyhtiöitä.

 ”Esimerkiksi Google on taannut useamman hankkeen. He haluavat sähköä kiinteällä hinnalla useammaksi vuodeksi. Se on aika riskitön tapa, josta hyötyy sekä Google että tuulivoimayhtiö” Koivuniemi kertoo.

 ”Tuulivoimahan on sinällään edullista. Jos vain saa rahoituksen rakentamiseen, tuulivoima voi toimia omalla tuotollaan”, Koivumäki jatkaa.

Lue lisää

Suomesta tulee tuulivoima maa

Ivan Puopolo haastatteli 6.3.2019 Huomenta Suomessa Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemiestä Seppo Savolaista sekä Aalto yliopiston teknillisen fysiikan professoria Peter Lundia tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on tällä hetkellä noin 7 prosenttia, mutta tavoitteena on kasvattaa osuus noin 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Peter Lund kertoo Suomen olosuhteiden olevan otolliset tuulivoimalle. Tuulivoiman lisääntyessä sähkönhinta laskee.

”Tuulivoima on tällä hetkellä halvin sähköntuotantomuoto. Kun tuulee paljon ja tuulella ei ole mitään polttoainehintaa, se työntää kalliimmat sähköntuotantomuodot pois markkinoilta. Tätä kautta hinta tippuu”, Lund sanoo.

Tuulivoimaloita on tällä hetkellä Suomessa noin 1 000 ja kaavoitettuna on noin kolminkertainen määrä. Niiden toteutuessa 30 prosentin osuus sähköntuotannosta saavutettaisiin ja tällöin sähköä riittäisi vientiinkin. 

”Suomi on Euroopan mittakaavassa tuulivoiman Eldorado siinä mielessä, että täällä on erinomaiset tuuliolosuhteet ja maa on suhteellisen harvaan asuttua”, Savolainen sanoo.

”Suomihan on yksi Euroopan harvimmin asuttu maa. Jos vertaa meitä esimerkiksi Tanskaan, niin Tanska on suunnilleen Uudenmaan kokoinen alue ja heillä on 2-3 kertaa enemmän tuulivoimaa kuin meillä. Meillä on paljon tilaa täällä”, Lund jatkaa.

Katso Huomenta Suomen haastattelut täältä ja täältä.

Ilmastonmuutos on ensi vaalikauden tärkein kysymys

Suomenmaa ja Demokraatti kirjoittivat Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän tekemästä selvityksestä liittyen eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiin tulevan vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä. Yhteenliittymä yhdessä viestintätoimisto Pohjoisrannan kanssa pyysi kansanedustajia laittamaan tulevan vaalikauden teemat tärkeysjärjestykseen sekä heidän näkemyksiään uusiutuvasta energiasta.

Selvitys toteutettiin verkkokyselynä joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Kyselyyn vastasi 153 ehdokasta. Kansanedustajaehdokkaat nostivat selvityksessä ilmastonmuutoksen hillinnän ensi vaalikauden tärkeimmäksi kysymykseksi. Ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeimmäksi mainitsivat selvitykseen vastanneista vihreiden (100 %), vasemmistoliiton (82 %), SDP:n (77 %) ja keskustan (72 %) ehdokkaat.

Kyselyssä nousi myös selvästi esille uusiutuvan energian tärkeys kevään vaaleissa. Lähes 90 prosenttia ehdokkaista haluaa lisätä uusiutuvan energian lisärakentamista poliittisilla päätöksillä. Ehdokkaat haluavat lisätä erityisesti tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantoa Suomessa.

Lue lisää täältä ja täältä.

Tuulisähköyhtiöt haluaisivat valtion takausta

Toimittaja Jouko Kyytsönen kirjoitti 18.11.2018 Maaseudun Tulevaisuudessa Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän valtion takausta koskevasta ehdotuksesta. Yhdeksän yhteenliittymään kuuluvaa tuulivoimayhtiötä ehdottaa, että valtio ryhtyisi myöntämään tuulisähkön ostajille valtion takauksia tukien sijaan.

Takaus koskisi tilannetta, jossa sähkön ostaja ajautuisi maksukyvyttömäksi pitkäaikaisen sähkösopimuksen sopimusaikana. Valtio takaisi tällöin sähkön myyjälle sähköstä sovitun hinnan ja markkinahinnan välisen erotuksen.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo, etteivät tuulivoiman rahoittajat voi luottaa siihen, että suuretkaan yhtiöt Suomessa pystyisivät Googlen ja Ikean kaltaisiin pitkäaikaisiin sähkösopimuksiin tuulivoimayhtiöiden kanssa. ”Takauksella tuulivoiman rakentajien rahoituskustannus alenee, sähkö halpenee ja riski valtiolle olisi varsin pieni”, Savolainen sanoo.

”Mikäli tarkoituksena on taata vain hintariskiä, eikä itse lainaa, järjestely vaikuttaa saman sukuiselta kuin preemiojärjestelmä. Voidaan kuitenkin tulkita, että tuensaaja vaihtuisi tässä käytännössä pankiksi, jonka riski pienenee. Tämä ei välttämättä ole järkevää tai perusteltua”, ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa ehdotuksesta.

Lue lisää

Tuulivoima-yhtiöt uskovat Suomen potentiaaliin sähkön viejänä

Jouko Kyytsönen kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 16.11.2018 Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän näkemyksestä, jonka mukaan Suomessa voitaisiin kohtuullisen helposti ja kannattavasti korvata tuontisähkö tuulivoimalla. Yhteenliittymän mukaan Suomi pystyisi myös viemään merkittäviä määriä sähköä vuonna 2030.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo, että Suomessa on Ruotsin ohella Euroopan parhaat tuuliolot. Suomessa tulee eniten talvella, kun sähköäkin tarvitaan selvästi enemmän. Suomen etuja ovat niin ikään pitkä rannikko, väljä asutus ja suhteellisen vähäinen lentoliikenne.

Tuulivoima-alan tavoitteena on rakentaa kannattavasti 30 terawattituntia sähköntuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Tällöin sähköä riittäisi vientiinkin.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen ei näe tuulivoiman rakentamiselle ja viennille esteitä.

Lue lisää

Tuulisähköstä voi tulla Suomen öljy

Tekniikka & Talous -lehden toimittaja Tuula Laatikainen kirjoitti 15.11.2018 tuulivoiman houkuttelevuudesta kansainvälisten teollisuussijoittajien näkökulmasta ja tuulivoimasta Suomen vientituotteena.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymään kuuluvat yhtiöt aikovat Savolaisen mukaan investoida yhteensä neljä miljardia euroa tuulivoimaan Suomessa. Yhtiöt ovat valmiita rakentamaan 4000 megawatin nimellistehon verran tuulivoimaloita Suomeen. Hankkeissa mukana on usein myös institutionaalisia sijoittajia, joille Suomen tuulivoimahankkeet ovat matalariskisiä, tasaisesti tuottavia ja matalan tuottovaatimuksen investointeja.

Tuulivoimayhtiöiden selvitysten perusteella Suomeen voitaisiin vuosikymmenen kuluttua tuottaa 30–60 terawattituntia tuulisähköä vuodessa. Savolaisen visioissa Suomi tuottaa tuulisähköä yli oman tarpeensa. "Tuulisähkö voisi olla Suomelle kuin öljy Norjalle, vientituote”, Savolainen sanoo. Vision toteutumisen edellytyksenä on paremmat siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan Baltian ja Ruotsin kautta. Suomeen liittyvä suurin riski tuulivoimasijoittajan kannalta on, että Suomi jäisi erilliseksi hinta-saarekkeekseen.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen tavoitteena on päästä 30 terawattitunnin tuulivoimatuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Suora vientitulo tai tuontia korvaava tuotanto olisi tuolloin arvoltaan noin 1,2 miljardia euroa 40 euron megawattitunnin keskihinnalla vuodessa.

Sijoittajien kesken puhutaan jopa ”Pohjolan energia-aitasta”, sillä Suomen, Ruotsin ja Norjan tuuliolosuhteet ovat tällä hetkellä Keski-Eurooppaa paremmat. Savolainen kertoo, miksi Suomessa on paljon potentiaalia: ”Tuulisuus on erityisen hyvä talvella. Voimalat käyvät talvisin täydellä tehollaan jopa 60 prosenttia ajasta. Tunnit, jolloin tuulivoimalat eivät tuota paljoa, ovat vähäisiä. Kovien tuulien lisäksi Suomessa on paljon pinta-alaa, minne rakentaa, toisin kuin Keski-Euroopassa. Suomen metsätalouden valtaamat alueet houkuttelevat rakentamaan myös tuulivoimaloita.”

Lue lisää

Tuulivoima on mullistamassa Suomen energiamarkkinat

Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen kirjoitti 31.10.2018 tuulivoimaa koskevista tulevaisuuden visioista. Suomessa tuulivoimalle povataan nopeaa kasvua sekä entistä suurempaa roolia Suomen energiapaletissa.

Fingridin asiantuntijat ja Aalto-yliopiston tutkijat uskovat tuulivoiman roolin kasvamiseen ja kertovat artikkelissa:

”Väitän, että tuulivoiman rooli tulee Suomessa olemaan huomattavasti isompi kuin aiemmin on ajateltu”, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

”Liikenne ja lämmöntuotanto pitäisi sähköistää, ja samaan aikaan fossiilisia pitää korvata. Suomen oloissa se tarkoittaa ennen kaikkea tuulivoiman lisäämistä”, sanoo Aalto-yliopiston Karoliina Auvinen, joka työskentelee tulevaisuuden energiajärjestelmiä tutkivassa Smart Energy Transition -hankkeessa.

Maatuulivoima on Suomessa ylittämässä kaupallisen kannattavuuden kynnystä, ja ensimmäiset päätökset ilman valtion tukea rakennettavista tuulivoimaloista on jo tehty. Suomeen on syntymässä kovaa vauhtia lisää tuulivoimaa muun muassa Tuuliwatin, Megatuulen, Googlen ja Ikean toimesta. Useat muutkin yhtiöt valmistelevat paraikaa markkinaehtoisia hankkeita. Tuulivoiman potentiaalin kasvua Suomessa selittää ennen kaikkea uudet korkeammat voimalat, jotka yltävät parempiin tuuliolosuhteisiin metsien yläpuolella ja pystyvät aiempaa paremmin hyödyntämään myös heikkoja tuulia.

Vauhtia investoinneille antavat teknologinen kehitys, sähkön hinnan nousu ja päästöjen kallistuminen yli 20 euroon EU:n päästökaupassa. Suomen kaupallisesti kannattava tuulivoimapotentiaali on noin viisikertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa kehittyneen teknologian myötä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan maalle rakennettava tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantoa Suomessa. Sääriippuvaisen tuulisähkön tuotannolla on tietysti omat haasteensa, mutta sähköverkon kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen voisi löytyä lupaava ratkaisu kaukolämmöstä.

VTT on arvioinut, että kaupallisesti järkevillä kustannuksilla 2000-luvun alun tuulivoimaloilla Suomessa voitaisiin tuottaa tuulisähköä enimmillään 16 terawattituntia vuodessa. Nykyaikaisilla voimaloilla vuosituotanto voisi olla peräti 86 terawattituntia. Määrä vastaa suuruusluokaltaan Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Nykyhallituksen toimilla tuulivoiman vuosituotannon arvioidaan ensi vuosikymmenen aikana nousevan viime vuoden vajaasta viidestä terawattitunnista kahdeksaan terawattituntiin.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen tavoite vuodelle 2030 on kuusinkertaistaa nykyinen tuulivoimatuotanto Suomessa eli yltää yhteensä 30 terawattituntiin. Tällainen kasvukäyrä muuttaisi koko Suomen energiajärjestelmän, ja riippuvuuttamme tuontisähköstä olisi syytä tarkastella uudelleen. Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen uskoo, että Suomi voisi olla jo merkittävä sähkön viejä vuona 2030. Sähkön tuonti ei päättyisi kokonaan, mutta etenkin talvikuukausina sähköä riittäisi myös vientiin. Vientihaaveet edellyttäisivät kuitenkin uusia siirtoyhteyksiä ja integroitumista valtion rajojen ulkopuolelle.

Asiantuntijoiden mukaan tuulivoima on Suomessa kannattavaa yhä uusilla alueilla. Nyt ollaankin pisteessä, jossa tuulivoima on valmis ottamaan uuden harppauksen.

Lue lisää