Tuulisähköyhtiöt haluaisivat valtion takausta

Toimittaja Jouko Kyytsönen kirjoitti 18.11.2018 Maaseudun Tulevaisuudessa Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän valtion takausta koskevasta ehdotuksesta. Yhdeksän yhteenliittymään kuuluvaa tuulivoimayhtiötä ehdottaa, että valtio ryhtyisi myöntämään tuulisähkön ostajille valtion takauksia tukien sijaan.

Takaus koskisi tilannetta, jossa sähkön ostaja ajautuisi maksukyvyttömäksi pitkäaikaisen sähkösopimuksen sopimusaikana. Valtio takaisi tällöin sähkön myyjälle sähköstä sovitun hinnan ja markkinahinnan välisen erotuksen.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo, etteivät tuulivoiman rahoittajat voi luottaa siihen, että suuretkaan yhtiöt Suomessa pystyisivät Googlen ja Ikean kaltaisiin pitkäaikaisiin sähkösopimuksiin tuulivoimayhtiöiden kanssa. ”Takauksella tuulivoiman rakentajien rahoituskustannus alenee, sähkö halpenee ja riski valtiolle olisi varsin pieni”, Savolainen sanoo.

”Mikäli tarkoituksena on taata vain hintariskiä, eikä itse lainaa, järjestely vaikuttaa saman sukuiselta kuin preemiojärjestelmä. Voidaan kuitenkin tulkita, että tuensaaja vaihtuisi tässä käytännössä pankiksi, jonka riski pienenee. Tämä ei välttämättä ole järkevää tai perusteltua”, ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa ehdotuksesta.

Lue lisää

Tuulivoima-yhtiöt uskovat Suomen potentiaaliin sähkön viejänä

Jouko Kyytsönen kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 16.11.2018 Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän näkemyksestä, jonka mukaan Suomessa voitaisiin kohtuullisen helposti ja kannattavasti korvata tuontisähkö tuulivoimalla. Yhteenliittymän mukaan Suomi pystyisi myös viemään merkittäviä määriä sähköä vuonna 2030.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo, että Suomessa on Ruotsin ohella Euroopan parhaat tuuliolot. Suomessa tulee eniten talvella, kun sähköäkin tarvitaan selvästi enemmän. Suomen etuja ovat niin ikään pitkä rannikko, väljä asutus ja suhteellisen vähäinen lentoliikenne.

Tuulivoima-alan tavoitteena on rakentaa kannattavasti 30 terawattituntia sähköntuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Tällöin sähköä riittäisi vientiinkin.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen ei näe tuulivoiman rakentamiselle ja viennille esteitä.

Lue lisää

Tuulisähköstä voi tulla Suomen öljy

Tekniikka & Talous -lehden toimittaja Tuula Laatikainen kirjoitti 15.11.2018 tuulivoiman houkuttelevuudesta kansainvälisten teollisuussijoittajien näkökulmasta ja tuulivoimasta Suomen vientituotteena.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymään kuuluvat yhtiöt aikovat Savolaisen mukaan investoida yhteensä neljä miljardia euroa tuulivoimaan Suomessa. Yhtiöt ovat valmiita rakentamaan 4000 megawatin nimellistehon verran tuulivoimaloita Suomeen. Hankkeissa mukana on usein myös institutionaalisia sijoittajia, joille Suomen tuulivoimahankkeet ovat matalariskisiä, tasaisesti tuottavia ja matalan tuottovaatimuksen investointeja.

Tuulivoimayhtiöiden selvitysten perusteella Suomeen voitaisiin vuosikymmenen kuluttua tuottaa 30–60 terawattituntia tuulisähköä vuodessa. Savolaisen visioissa Suomi tuottaa tuulisähköä yli oman tarpeensa. "Tuulisähkö voisi olla Suomelle kuin öljy Norjalle, vientituote”, Savolainen sanoo. Vision toteutumisen edellytyksenä on paremmat siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan Baltian ja Ruotsin kautta. Suomeen liittyvä suurin riski tuulivoimasijoittajan kannalta on, että Suomi jäisi erilliseksi hinta-saarekkeekseen.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen tavoitteena on päästä 30 terawattitunnin tuulivoimatuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Suora vientitulo tai tuontia korvaava tuotanto olisi tuolloin arvoltaan noin 1,2 miljardia euroa 40 euron megawattitunnin keskihinnalla vuodessa.

Sijoittajien kesken puhutaan jopa ”Pohjolan energia-aitasta”, sillä Suomen, Ruotsin ja Norjan tuuliolosuhteet ovat tällä hetkellä Keski-Eurooppaa paremmat. Savolainen kertoo, miksi Suomessa on paljon potentiaalia: ”Tuulisuus on erityisen hyvä talvella. Voimalat käyvät talvisin täydellä tehollaan jopa 60 prosenttia ajasta. Tunnit, jolloin tuulivoimalat eivät tuota paljoa, ovat vähäisiä. Kovien tuulien lisäksi Suomessa on paljon pinta-alaa, minne rakentaa, toisin kuin Keski-Euroopassa. Suomen metsätalouden valtaamat alueet houkuttelevat rakentamaan myös tuulivoimaloita.”

Lue lisää

Tuulivoima on mullistamassa Suomen energiamarkkinat

Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen kirjoitti 31.10.2018 tuulivoimaa koskevista tulevaisuuden visioista. Suomessa tuulivoimalle povataan nopeaa kasvua sekä entistä suurempaa roolia Suomen energiapaletissa.

Fingridin asiantuntijat ja Aalto-yliopiston tutkijat uskovat tuulivoiman roolin kasvamiseen ja kertovat artikkelissa:

”Väitän, että tuulivoiman rooli tulee Suomessa olemaan huomattavasti isompi kuin aiemmin on ajateltu”, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

”Liikenne ja lämmöntuotanto pitäisi sähköistää, ja samaan aikaan fossiilisia pitää korvata. Suomen oloissa se tarkoittaa ennen kaikkea tuulivoiman lisäämistä”, sanoo Aalto-yliopiston Karoliina Auvinen, joka työskentelee tulevaisuuden energiajärjestelmiä tutkivassa Smart Energy Transition -hankkeessa.

Maatuulivoima on Suomessa ylittämässä kaupallisen kannattavuuden kynnystä, ja ensimmäiset päätökset ilman valtion tukea rakennettavista tuulivoimaloista on jo tehty. Suomeen on syntymässä kovaa vauhtia lisää tuulivoimaa muun muassa Tuuliwatin, Megatuulen, Googlen ja Ikean toimesta. Useat muutkin yhtiöt valmistelevat paraikaa markkinaehtoisia hankkeita. Tuulivoiman potentiaalin kasvua Suomessa selittää ennen kaikkea uudet korkeammat voimalat, jotka yltävät parempiin tuuliolosuhteisiin metsien yläpuolella ja pystyvät aiempaa paremmin hyödyntämään myös heikkoja tuulia.

Vauhtia investoinneille antavat teknologinen kehitys, sähkön hinnan nousu ja päästöjen kallistuminen yli 20 euroon EU:n päästökaupassa. Suomen kaupallisesti kannattava tuulivoimapotentiaali on noin viisikertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa kehittyneen teknologian myötä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan maalle rakennettava tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantoa Suomessa. Sääriippuvaisen tuulisähkön tuotannolla on tietysti omat haasteensa, mutta sähköverkon kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen voisi löytyä lupaava ratkaisu kaukolämmöstä.

VTT on arvioinut, että kaupallisesti järkevillä kustannuksilla 2000-luvun alun tuulivoimaloilla Suomessa voitaisiin tuottaa tuulisähköä enimmillään 16 terawattituntia vuodessa. Nykyaikaisilla voimaloilla vuosituotanto voisi olla peräti 86 terawattituntia. Määrä vastaa suuruusluokaltaan Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Nykyhallituksen toimilla tuulivoiman vuosituotannon arvioidaan ensi vuosikymmenen aikana nousevan viime vuoden vajaasta viidestä terawattitunnista kahdeksaan terawattituntiin.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen tavoite vuodelle 2030 on kuusinkertaistaa nykyinen tuulivoimatuotanto Suomessa eli yltää yhteensä 30 terawattituntiin. Tällainen kasvukäyrä muuttaisi koko Suomen energiajärjestelmän, ja riippuvuuttamme tuontisähköstä olisi syytä tarkastella uudelleen. Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen uskoo, että Suomi voisi olla jo merkittävä sähkön viejä vuona 2030. Sähkön tuonti ei päättyisi kokonaan, mutta etenkin talvikuukausina sähköä riittäisi myös vientiin. Vientihaaveet edellyttäisivät kuitenkin uusia siirtoyhteyksiä ja integroitumista valtion rajojen ulkopuolelle.

Asiantuntijoiden mukaan tuulivoima on Suomessa kannattavaa yhä uusilla alueilla. Nyt ollaankin pisteessä, jossa tuulivoima on valmis ottamaan uuden harppauksen.

Lue lisää

Tuulivoima-alalta yllätysehdotus – ei tukia vaan takaus

Talouselämän toimittaja Matti Kankare kirjoitti 11.10. Voimaa Tuulesta -puhemiehen ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen tuulivoimaa koskevasta ehdotuksesta, jolla mahdollistettaisiin pitkäaikaisten sähkönostosopimusten (PPA) yleistyminen Suomessa. Ehdotuksessa valtio suorien tuulitukien sijaan antaisi takauksen tuulihankkeen rahoittajalle sähkön hintariskin sekä ostajan vakavaraisuuden ja maksukyvyn alentumisen varalta. Takausmallilla Suomessa pystyttäisiin edullisesti ja markkinaehtoisesti rakentamaan huomattavasti enemmän tuulivoimaloita.

”Jos minä olen sijoittamassa sataa miljoonaa euroa tuulivoimalahankkeeseen esimerkiksi yritykselle tarjottavalla sähkön PPA-sopimuksella 15 vuodeksi, niin kyllähän tällaisen hankkeen rahoittaja tarvitsee varmuuden siitä, että tämän sähkön ostaja pystyy maksamaan sopimuksen mukaisesti. Esimerkiksi paljon julkisuudessa ollut Google on varmasti pankinkin mielestä turvallinen maksaja. Yhtiöitä on kuitenkin monen kokoisia”, Savolainen kertoo.

Suomalaisten suurten ja keskisuurten yritysten on Savolaisen mielestä mahdotonta täyttää vakavaraisuuden ja luottoluokituksen suhteen 10–15 vuoden pituisten PPA-sopimusten kriteerejä. Valtion takauksella Suomeen pystyttäisiin rakentamaan tuulivoimakapasiteetti, jota sähköntuotannon osalta tarvitaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Yritykset saavat PPA-sopimuksilla ennustettavaa, markkinahinnan vaihtelulta suojattua, halpaa ja päästötöntä tuulisähköä sopimuksen keston ajan. Savolaisen mukaan tuulivoima ei tarvitse tukia, mutta valtion tulisi olla mukana kantamassa sähkön poliittista hintariskiä.

Lue lisää

Suomi-tuulta Saksaan? Uniper-kauppa avaisi mahdollisuuden puhtaan energian vientiin

Talouselämän toimittaja Anna-Kaisa Urpelainen kirjoitti 12.10. Fortumin Uniper-kaupan vaikutuksista. Urpelaisen haastattelema Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen näkee Uniper-kaupassa positiivisia mahdollisuuksia suomalaiselle uusiutuvan energian tuotannolle.

Saksassa ongelmana tällä hetkellä on ratkaista, miten luopua ruskohiilen käytöstä. Fortumille avautuu Uniper-kaupan myötä mahdollisuus kasvaa isommaksi tekijäksi uusiutuvissa energiamuodoissa, kuten tuuli- ja aurinkovoimassa. Samaan aikaan Suomen ja Keski-Euroopan energiamarkkinat voisivat yhdentyä, ja Suomelle voisi avautua mahdollisuus kehittyä puhtaan energian viejäksi.

Savolainen muistuttaa, että Suomessa on jo kaavoitettu 10 000 megawatin edestä tuulivoimahankkeita, joilla voitaisiin hänen mukaansa hyvänä tuulisena päivänä tuottaa jopa sata prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Samaan aikaan Suomeen on tulossa myös lisää ydinvoimaa ja täällä on jo muutakin hyvää sähkön tuotantoa, joten edellytyksiä sähkönvientiin on selvästi. Suomessa ei ole Savolaisen mukaan ongelmia sähkön riittävyyden kannalta.

”Suomi on yksi Euroopan parhaista paikoista tehdä tuulivoimaa. Markkinaedellytyksen ollessa normaali, voimme rakentaa tämän kaavoitetun 10 000 megawattia seuraavan seitsemän vuoden aikana Odotamme vain sitä hetkeä, että päästäisiin rakentamaan.”

Lue lisää
(Vain Talouselämän tilaajille)

Uuteenkaupunkiin nousee hiljainen tuulipuisto

YLE Turun sekä Uudenkaupungin Sanomien toimittajat kävivät tutustumassa tuulipuistoon, joka on rakenteilla Uudenkaupungin Muntilaan. Työmaalla toimittajia odottivat juuri saapuneet turbiinien osat sekä tuulipuiston rakennuksesta vastaavan ABO Windin maajohtaja Aapo Koivuniemi, joka on yksi Voimaa tuulesta -yhtiöryhmän puhemiehistä. Koivuniemi perehdytti toimittajat tuulipuiston rakennusvaiheisiin.

Paikallisten kiinnostus Muntilaan nousevaa tuulipuistoa kohtaan on ollut suurta, eikä valituksia ole juurikaan tullut. Alueella on parannettua maastoa ja teitä, jotta kuljetukset ja voimaloiden pystytykset hoituisivat hyvin. Lokakuussa tuulivoimalat nousevat pystyyn ja marraskuussa Muntilassa käynnistyy sähköntuotanto. Uudet tuulivoimalat ovat teknologiakehityksen tuloksena aiempia malleja huomattavasti hiljaisempia.

– Melurajat alittuvat suurin piirtein 500 metrin etäisyydellä voimaloista. Silloinkin tietenkin voimalasta saattaa kuulua ääntä tietynlaisella kelillä, mutta äänen ei pitäisi olla häiritsevää.

Lue lisää

LAUSUNTO UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOTUEN TARJOUSKILPAILUSTA

Lausuntopyyntö TEM/1753/03.01.01/2017

Voimaa Tuulesta –yhteenliittymä kiittää mahdollisuudesta lausua uusiutuvan energian tuotantotuen tarjouskilpailuista. Pidämme esitystä teknologianeutraalin tarjouskilpailun järjestämisestä hyvänä ja huolellisesti valmisteltuna sekä tärkeänä askeleena kohti markkinaehtoisempaa energiantuotantoa. Tarjouskilpailulle määritelty 2 TWh sähköntuotantotavoite on kuitenkin vaatimaton ottaen huomioon Suomen merkittävän uusiutuvan energian hankepotentiaalin. Jokainen MW uutta kapasiteettia parantaa energiaomavaraisuutta ja vaikuttaa talouteen positiivisesti sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Luonnoksessa määritellyt kilpailutuksen raamit; sähkön kokonaistuotannon tavoite, rajaus uusiin tuotantolaitoksiin sekä ehdotettu 4 vuoden tarkasteluväli tukevat hallituksen asettaman kokonaistavoitteen saavuttamista.

Jatkovalmistelussa pyydämme kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin.

1. Pidempi tukiaika laskee kokonaiskustannuksia ja varmistaa uusiutuvien käytön pidemmäksi aikaa

Investointipainotteisissa tuotantomuodoissa merkittävä kustannus muodostuu rahoituskustannuksista. Pidemmän ajanjakson takuuhinta pienentää investoinnin riskiä sähkön hinnan vaihtelulle rahoittajien silmissä, jolloin hankkeen rahoituskulut ovat merkittävästi alhaisemmat (kts. kuva 1). Tällöin hankkeet voidaan toteuttaa alhaisemmalla valtion tuella riippumatta sähkön hinnasta. Valtion kannalta kustannustehokkain olisi 15-20 vuoden tukiaika, joka on käytössä samankaltaisissa järjestelmissä lähes kaikkialla Euroopassa.

Pidempi tukiaika varmistaa myös tukeen oikeuttavien uusiutuvien polttoaineiden käytön pidemmäksi aikaa. Lyhyempi tukiaika pitää sisällään riskin joidenkin laitosten siirtymisestä muuhun kuin uusiutuvaan polttoaineeseen tukiajan päätyttyä, kuten hallituksen esityksessäkin mainitaan.

2. Tukea saava sähkö on tuotettava 100 prosenttisesti hyväksyttävillä uusiutuvilla raaka-aineilla

Lakiluonnoksessa edellytetään preemiojärjestelmään hyväksyttyjen biopolttoainevoimaloiden käyttävän vähintään 90 % hyväksyttäviä raaka-aineita. Johdonmukaista olisi vaatia uusiutuvan sähköntuotannon tukijärjestelmän piiriin hyväksytyiltä voimalaitoksilta raaka-aineiden käytössä 100 % hyväksyttyjen polttoaineiden osuutta, mikäli sähkön tuottaja on oikeutettu tukeen. Muutoin tukea voi ohjautua myös fossiilisille polttoaineille tai arvokkaan ainespuun käyttämiseen energian lähteenä.

3. Tasapuoliset edellytykset kilpailuun taattava eri tuotantomuodoille

Kaikki muut uusiutuvien energian tuet on lopetettava tai otettava huomioon tarjouksia arvioitaessa. Kilpailutuksessa on syytä kiinnittää huomiota myös epäsuoriin tukiin, kuten polttoaineen hankintaan kohdistuviin tukiin, sekä eri tuotantomuotojen verokohteluun. Esimerkiksi tuulivoimapuistojen kiinteistövero uhkaa nousta jopa 3,5 %:in, mikäli käsittelyssä olevat lakiesitykset2 hyväksytään, kun taas CHP-laitoksia vastaava verorasite ei koske. Verotuilla ei saa vääristää teknologianeutraalin kilpailutuksen asetelmaa.

4. Lupien voimassaolovaatimukseen mahdollisuus myös jatkoajan hakemiseen

Lakiluonnoksessa mainittu hankkeiden voimassa olevien rakennuslupien vaatimus on tärkeä edellytys kilpailutuksen onnistumiselle. Huomioitavaa on kuitenkin, että kilpailutukseen voivat osallistua myös hankkeet, joiden rakennuslupaan täytyy mahdollisesti hakea jatkoaikaa. Käytännössä rakennusluvat on usein haettu jo hyvissä ajoin ennen kilpailutusta ja tällöin niiden voimassaolo voi päättyä ennen projektin valmistumista, jolloin rakennusluvalle haetaan jatkoaikaa. Näiden, käytännössä jo luvitettujen hankkeiden rajaamien kilpailutuksen ulkopuolelle vähentäisi kilpailutukseen osallistuvien hankkeiden määrää ja todennäköisesti nostaisi hintatasoa.

Muilta osin kannatamme lakiluonnoksessa kilpailutukseen osallistujille määriteltyjä ehtoja.

 

 Lähteet:
1
Aures Horizon 2020, Auctions for Renewable Energy Support: Lessons Learnt from International Experiences, 2016, s. 24-25). 2 Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä tuulivoimaloiden kiinteistöveron korotus voimalaitosverokantaan (HE 96 2017 vp), joka on tällä hetkellä 3,1 %. Samaan aikaan Valtiovarainministeriössä on valmistelussa myös voimalaitosten kiinteistöverokannan ylärajan nosto 3,1 %:sta 3,5%:in (VM099:00/2017).

 

Tuulivoiman tukijärjestelmä menee uusiksi

Ylen toimittaja Antti Koistinen kirjoitti 22. syyskuuta hallituksen esittämästä uudenlaisesta tukimallista uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle. Nykyinen tuotantotuki, syöttötariffijärjestelmä, sulkeutuu uusilta hankkeilta lähivuosina. Sitä on jälkikäteen arvosteltu veronmaksajille kalliiksi.

Nykymallissa esimerkiksi tuulivoimaa tuetaan maksamalla valtion varoista tuottajille tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus, eli niin sanottu takuuhinta. Jatkossa tuotantotuet aiotaan kilpailuttaa ja tukea maksaa ainoastaan halvimmalla uusiutuvaa sähköä tuottaville hankkeille. Tavoitteena on varmistaa, että Suomeen syntyy uutta uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteettia 2020-luvulla, ja että Suomi saavuttaa EU:ssa sovitut uusiutuvan energian tavoitteet.

Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan uusiutuvan energiatuotannon hankkeita on kaavoitettu Suomessa yhteensä 10 000 megawatin tehon edestä. Jos mukaan lasketaan suunnittelupöydällä olevat hankkeet, määrä nousee jopa 20 000 megawattiin. Savolainen sanoo toimialan alkavan jo nyt valmistella omien hankkeiden rakentamista, kun lain todennäköisestä tulosta on saatu selvyys.

Jos koko kahden terawattitunnin potti tuotettaisiin tuulivoimalla, Suomeen nousisi arviolta 200 uutta tuulivoimalaa. Savolaisen mukaan tämä tarkoittaisi noin miljardin euron investointeja Suomeen.

– Kahden terawattitunnin osalta puhutaan noin miljardin euron investoinneista Suomeen. Tästä arviolta noin puolet, eli 500 miljoonaa euroa, jäisi kotimaahan, Savolainen sanoo.

Savolainen myös ennakoi tuulisähkön tuottamisen halpenevan jonkin verran jatkossakin voimaloiden napakorkeuden kasvaessa.

Lue lisää

Tuulivoimatuet eivät kaada sähkömarkkinoita

Kauppalehden toimittaja Miina Viljanen kirjoitti 12. heinäkuuta siitä, miten syöttötariffeilla tuettua tuulivoimaa syytetään sähkömarkkinoiden pilaamisesta. Tuulivoima painaa Pohjoismaissa sähkön hintaa alas lähes 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä tehden uusista investoinneista kannattamattomia.

Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan vika ei ole tuulivoiman tuissa, vaan järjestelmässä. Savolaisen mukaan sähkömarkkinat eivät koskaan ole olleet markkinaehtoisia vaan ovat perustuneet niukkaan sähköntarjontaan pitäen hinnan korkealla. Tuulivoiman vuoksi tarjontaa ei voi eikä kannata säännellä, sillä tuotantokustannukset ovat liki nollassa.

Tuulivoimaa ei voi Savolaisen mukaan syyttää kustannustehokkuuden puutteesta, sillä tuulivoimalan tehokkuus on viidessä vuodessa tuplaantunut. Samoilla investoinneilla tuotetaan nykyisin kaksinkertainen määrä tuulivoimaa.

Jos hinta edelleen laskee, yksi malli tuulivoimaloiden rahoitukseen on hiilitonnin kustannusten kasvattaminen, mikä nostaisi sähkön hintaa koko Euroopassa. Kun fossiilisista polttoaineista on siirrytty voittopuolisesti uusiutuvaan energiaan, ei päästökauppa enää toimi hinnan nostajana.

– Silloin voisi siirtyä kokonaan teknologianeutraaliin kilpailutukseen, jossa halvimmalle tuottajalle myönnetään reilu takuuhinta, Savolainen sanoo.

Lue lisää