Suomi tuojamaasta sähkönviejäksi tuulivoimalla

Suomessa on paremmat olot tuulivoimalle kuin Euroopassa keskimäärin, kertoo Voimaa Tuulesta -ryhmän puhemies Seppo Savolainen Kauppalehdelle (12.7.2017). Suomi voisi tuottaa Euroopan edullisinta sähköä ja viedä sitä maihin, joissa pyritään korvaamaan hiilivoimaa uusiutuvalla energialla.

Vientipotentiaalia löytyy Savolaisen mukaan etenkin Keski-Euroopasta, jossa suurin sähköntuottajamaa Saksa tuottaa puolet sähköstään hiilivoimalla. Saksassa tuulivoimakapasiteettia on jo yhteensä yli 50 000 MW eikä enempää Savolaisen mukaan juuri mahdu.

Noin kymmenen vuoden kuluttua Suomi voisi Savolaisen mukaan korvata yli viidesosan Saksan ruskohiilen tuotannosta ja netota sillä noin neljän miljardin euron vuotuiset tuotot. Päästökaupan tonnihinnan nosto voisi kohottaa hinnan yli 60 euroon megawattitunnilta vuoteen 2025 mennessä.

Suomen 85 terawattitunnin vuotuisesta sähkönkulutuksesta neljäsosa katetaan tuonnilla. Savolainen uskoo, että tulevaisuudessa jopa sata prosenttia sähkönkulutuksesta olisi tuotettavissa tuulivoimalla. Voimaa tuulesta -ryhmä on valmis investoimaan Suomeen kaksi miljardia euroa. Yhteensä Suomeen on suunnitteilla yli 11 000 MW:n edestä tuulivoimahankkeita.

– Määrä on edelleen tuplattavissa, jolloin sähköä riittäisi jo vientiinkin asti, Savolainen sanoo.

Lue lisää
 

Pidempi uusiutuvan energian tuki on veronmaksajille edullisempi

Talouselämän toimittaja Matti Kankare kirjoitti 12. toukokuuta (18/2017) siitä, miten Suomessa uusiutuvan energian tukimekanismista käydään kovaa keskustelua. Alan toimijoilla on tukimekanismista eri näkemyksiä. Esimerkiksi Fortum kannattaa lyhyttä 8–10 vuoden tukiaikaa. Tuulivoiman tuottajilla näkemys tukiajasta on kuitenkin toinen. Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan vähiten veronmaksajien rahaa kuluu tukimekanismiin, jos tukiaika on 20 vuotta.

– Pidempi aikajänne alentaa selvästi sijoittajien ja rahoittajien tuottovaatimuksia, Savolainen sanoo.

Voimaa tuulesta -ryhmän tekemien esimerkkilaskelmien mukaan 12 vuoden tukiaikana valtion tuki nousisi keskimäärin 22,4 euroon megawattitunnilta, mutta 20 vuoden tukiaika pudottaisi tukimäärää ja jäisi keskimäärin 6,1 euroon megawattitunnilta.

Kankareen haastatteleman uuden asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa uuden uusiutuvan energian tuotantotukea koskevan lain valmistelun vasta tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaittaselvityksen jälkeen.

Tiilikainen toteaa artikkelissa haluavansa tutustua rauhassa uusiutuvan energiaan tukimekanismimalleihin.

– Järjestelmän tulee olla veronmaksajille mahdollisimman edullinen, ministeri Tiilikainen sanoo.

 

Sähköstä vientituote tuulivoiman ansiosta

Sähköstä voi tulla Suomelle vientituote tuulivoiman ansiosta, uskoo Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen Keskisuomalaisessa (6.4.).

Savolaisen mukaan yritykset ovat valmiita sijoittamaan Suomeen, koska Pohjoismaat ovat Euroopan parhaita paikkoja tuottaa tuulivoimaa. Savolainen arvioi artikkelissa, että tuulivoimapuistojen rakentaminen Suomeen on kannattavaa, mikäli sähköstä saadaan 45–60 euroa megawattitunnilta. Nykyisin sähkön kuluttajahinta on noin 37 euroa megawattitunnilta, joten sen päälle tarvittaisiin vielä 8–23 euroa valtion tukea.

Megatuuli Oy on valmis investoimaan 60 miljoonaa euroa kahteen tuulivoimapuistoon Saarijärven Soidinmäellä ja Haapalamminkankaalla. Soidinmäelle suunnitteilla on yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa ja Haapalamminkankaalle viisi.

– Summasta ohjautuisi paikallisille rakentajille noin 20 miljoonaa euroa. Tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta ollaan kiristämässä. Mikäli verotus toteutuu suunnitellusti, saisi Saarijärven kaupunki verotuloja vuosittain 325 000 euroa kolmestatoista tuulivoimalasta, Savolainen sanoo.

Ääni vähenee, vaikka tehot nousevat

Lännen Medioiden toimittaja Henripekka Kallio kirjoitti 14. maaliskuuta kuinka tuulivoimaloiden valmistajat ovat pystyneet painamaan voimaloiden melutasoa alaspäin uuden teknologian avulla. Viime vuosien hyvä kehitys on jäänyt tuulivoiman meluhaittoja koskevan keskustelun katveeseen.

Toisin kuin voisi kuvitella, voimaloiden koon kasvaminen ei ole lisännyt melua. Tämä johtuu siitä, että suuret voimalat ovat aiempaa tehokkaampia, ja niiden roottoreiden pyörimisnopeutta on voitu alentaa aiempiin pienempiin voimaloihin verrattuna. Nordexin Jukka Aalto kertoo, että roottorikoon kasvattaminen on alentanut ääntä viimeiset noin viisi vuotta.

-  En ole enää yhtään huolissani ääniasioissa. Kyse on teknologian kehittymisestä. Se on ollut nopeaa, Voimaa Tuulesta yhtiöryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kommentoi.

Kallio avaa artikkelissaan myös tuulivoimapuiston melumallinnoksen, josta selviää, että pienillä desibelimuutoksilla on ratkaiseva vaikutus melutason etäisyysalueeseen.

Lue lisää

Saksan markkinat unelmana

Voimaa Tuulesta -yhtiöryhmän ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo Oulu-lehdelle, että lähi­tu­le­vai­suu­dessa tuulivoimabisnestä tehdään puhtaasti mark­ki­na­ve­toi­sesti ja suomalaista tuulivoimaa viedään hyvällä katteella Eurooppaan.

– Saksa on Euroopan talousveturi ja siellä tuotetaan 300 terawattia sähköstä ruskohiilellä. Se on nelin­ker­tainen määrä koko Suomen tuotannosta, ja lisäksi Saksa on luopumassa ydinvoimasta, joten siellä on olemassa vielä markkinat, Savolainen paljastaa.

Suomessa on kaavoitettu yhteensä 10 000 megawattia tuulivoimaa. Jos ja kun infra viennille saadaan kuntoon, löytyy sijoittajilta tarvittavat miljardit tuotannon käyn­nis­tä­mi­selle.

Lue lisää

Suomesta tuulisähkön viejä - miljardivienti mahdollinen

Suomesta voisi tulla tuulisähkön vientimaa, kunhan investointivauhti tuulivoimaan olisi kovempi, visioi Voimaa Tuulesta -yhtiöryhmän puhemies ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen Tekniikka & Talous -lehdessä.

- Suomeen voisi rakentaa vielä 20 000–30 000 megawattia uutta tuulivoimaa, joista puolet on jo kaavoitettu. Tuulisähköä vietäisiin Saksaan, kunhan Suomen ja Ruotsin välille saadaan uusia siirtoyhteyksiä, sanoo Savolainen.

Lue lisää

Tuulivoimalle tukea teknologianeutraalilla kilpailutuksella

Uusi tuotantotukimalli on tukimäärältään olennaisesti pienempi kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä. Uusi malli perustuu tarjouskilpailuihin, joiden perusteella tukea saavat kustannustehokkaimmat hankkeet teknologiasta riippumatta. Tuella voidaan käynnistää uutta tuotantoa korkeintaan kahden terawattitunnin verran.

Tuulivoimahankkeisiin sijoittavan Megatuuli oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Voimaa tuulesta -yhtiöryhmän puhemies Seppo Savolainen kiittelee tukimallia, mutta pitää kahden terawattitunnin kiintiötä pienenä.

Lue lisää
 

Jos uskoo tuulivoiman terveyshaittoihin, saa todennäköisesti oireita

Helsingin Sanomat käsittelivät Tiede-osiossaan tuulivoimaloiden aiheuttavasta infraäänen haittavaikutuksista käytävää keskustelua. Toimittaja Mari Heikkilä totesi, että tieteellisen tutkimuksen valossa ei voida todeta tuulivoimaloista lähtevän infraäänen aiheuttavan terveydellisiä haittoja ihmisille – ei myöskään lepakoiden räjähtelyä. Sen sijaan se, että ihminen uskoo tuulivoimaloiden aiheuttavan terveyshaittoja, hän stressaantuu, ahdistuu ja saa oireita.

Artikkelissa käsitellään tuulivoiman mustamaalaamisen tähtäävän kampanjan alkua vuonna 2009, jonka jälkeen vastustus tuulivoimaloita kohtaan on lisääntynyt merkittävästi. Asenne onkin ratkaiseva tekijä myös tuulivoiman haittavaikutusten kokemisessa, tuulivoimalan haittavaikutuksia saatettiin tutkimusten mukaan kokea jopa silloin, kun voimala ei ollut edes käynnissä.

Lue lisää
 

 

MTV Uutiset: Tuulivoimayhtiöt luottavat tuulivoiman kilpailukykyyn

MTV:n iltauutisissa käsiteltiin tuulivoima-alan näkemyksiä alan kehityksestä Suomessa. Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoi, että tuulivoima on kilpailukykyistä ja siihen pystytään investoimaan markkinaehtoisesti siinä vaiheessa, kun sähkön hintakuilu tasoittuu ja sähkön hinta nousee 50 euroon terawattitunnilta. Savolainen kommentoi myös hallituksen esitystä, jossa syöttötariffin määräksi esitettiin 2 terawattituntia.

Savolainen puoltaa hallituksen esitykseen perustuvaa puolueetonta tutkimusta tuulivoimaloiden terveyshaitoista, mutta huomauttaa, että tutkimustietoa aiheesta on jo valtavasti.

Katso uutinen Katsomosta

 

Kauppalehti: Tuulivoimassa alkaa nyt kova kilpailu

Kauppalehti haastatteli Voimaa Tuulesta -ryhmän puhemiestä ja Megatuulen hallituksen puheenjohtajaa Seppo Savolaista ja kirjoitti 29.11. tuulivoima-alan tyytyväisyydestä hallituksen esitykseen uusiutuvien tuotantotuelle 2018-2020, vaikka syöttötariffin pienuutta harmitellaankin. Uuden tukimallin uskotaan tuovan alalle kovaa kilpailua.

- Totta kai tulee kova kilpailu. Vain timantit pärjäävät kolmen vuoden aikana. Uskon, että kehitteillä olevat hankkeet viedään loppuun, mutta osa toimijoista joutuu vähentämään tai lopettamaan investointeja”, sanoo Savolainen.

Syöttötariffin puolesta puhuvat myös tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen sekä taloustieteen professori Matti Liski Aalto-yliopistosta.

Lue lisää