LAUSUNTO UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOTUEN TARJOUSKILPAILUSTA

Lausuntopyyntö TEM/1753/03.01.01/2017

Voimaa Tuulesta –yhteenliittymä kiittää mahdollisuudesta lausua uusiutuvan energian tuotantotuen tarjouskilpailuista. Pidämme esitystä teknologianeutraalin tarjouskilpailun järjestämisestä hyvänä ja huolellisesti valmisteltuna sekä tärkeänä askeleena kohti markkinaehtoisempaa energiantuotantoa. Tarjouskilpailulle määritelty 2 TWh sähköntuotantotavoite on kuitenkin vaatimaton ottaen huomioon Suomen merkittävän uusiutuvan energian hankepotentiaalin. Jokainen MW uutta kapasiteettia parantaa energiaomavaraisuutta ja vaikuttaa talouteen positiivisesti sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Luonnoksessa määritellyt kilpailutuksen raamit; sähkön kokonaistuotannon tavoite, rajaus uusiin tuotantolaitoksiin sekä ehdotettu 4 vuoden tarkasteluväli tukevat hallituksen asettaman kokonaistavoitteen saavuttamista.

Jatkovalmistelussa pyydämme kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin.

1. Pidempi tukiaika laskee kokonaiskustannuksia ja varmistaa uusiutuvien käytön pidemmäksi aikaa

Investointipainotteisissa tuotantomuodoissa merkittävä kustannus muodostuu rahoituskustannuksista. Pidemmän ajanjakson takuuhinta pienentää investoinnin riskiä sähkön hinnan vaihtelulle rahoittajien silmissä, jolloin hankkeen rahoituskulut ovat merkittävästi alhaisemmat (kts. kuva 1). Tällöin hankkeet voidaan toteuttaa alhaisemmalla valtion tuella riippumatta sähkön hinnasta. Valtion kannalta kustannustehokkain olisi 15-20 vuoden tukiaika, joka on käytössä samankaltaisissa järjestelmissä lähes kaikkialla Euroopassa.

Pidempi tukiaika varmistaa myös tukeen oikeuttavien uusiutuvien polttoaineiden käytön pidemmäksi aikaa. Lyhyempi tukiaika pitää sisällään riskin joidenkin laitosten siirtymisestä muuhun kuin uusiutuvaan polttoaineeseen tukiajan päätyttyä, kuten hallituksen esityksessäkin mainitaan.

2. Tukea saava sähkö on tuotettava 100 prosenttisesti hyväksyttävillä uusiutuvilla raaka-aineilla

Lakiluonnoksessa edellytetään preemiojärjestelmään hyväksyttyjen biopolttoainevoimaloiden käyttävän vähintään 90 % hyväksyttäviä raaka-aineita. Johdonmukaista olisi vaatia uusiutuvan sähköntuotannon tukijärjestelmän piiriin hyväksytyiltä voimalaitoksilta raaka-aineiden käytössä 100 % hyväksyttyjen polttoaineiden osuutta, mikäli sähkön tuottaja on oikeutettu tukeen. Muutoin tukea voi ohjautua myös fossiilisille polttoaineille tai arvokkaan ainespuun käyttämiseen energian lähteenä.

3. Tasapuoliset edellytykset kilpailuun taattava eri tuotantomuodoille

Kaikki muut uusiutuvien energian tuet on lopetettava tai otettava huomioon tarjouksia arvioitaessa. Kilpailutuksessa on syytä kiinnittää huomiota myös epäsuoriin tukiin, kuten polttoaineen hankintaan kohdistuviin tukiin, sekä eri tuotantomuotojen verokohteluun. Esimerkiksi tuulivoimapuistojen kiinteistövero uhkaa nousta jopa 3,5 %:in, mikäli käsittelyssä olevat lakiesitykset2 hyväksytään, kun taas CHP-laitoksia vastaava verorasite ei koske. Verotuilla ei saa vääristää teknologianeutraalin kilpailutuksen asetelmaa.

4. Lupien voimassaolovaatimukseen mahdollisuus myös jatkoajan hakemiseen

Lakiluonnoksessa mainittu hankkeiden voimassa olevien rakennuslupien vaatimus on tärkeä edellytys kilpailutuksen onnistumiselle. Huomioitavaa on kuitenkin, että kilpailutukseen voivat osallistua myös hankkeet, joiden rakennuslupaan täytyy mahdollisesti hakea jatkoaikaa. Käytännössä rakennusluvat on usein haettu jo hyvissä ajoin ennen kilpailutusta ja tällöin niiden voimassaolo voi päättyä ennen projektin valmistumista, jolloin rakennusluvalle haetaan jatkoaikaa. Näiden, käytännössä jo luvitettujen hankkeiden rajaamien kilpailutuksen ulkopuolelle vähentäisi kilpailutukseen osallistuvien hankkeiden määrää ja todennäköisesti nostaisi hintatasoa.

Muilta osin kannatamme lakiluonnoksessa kilpailutukseen osallistujille määriteltyjä ehtoja.

 Lähteet:
1 Aures Horizon 2020, Auctions for Renewable Energy Support: Lessons Learnt from International Experiences, 2016, s. 24-25). 2 Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä tuulivoimaloiden kiinteistöveron korotus voimalaitosverokantaan (HE 96 2017 vp), joka on tällä hetkellä 3,1 %. Samaan aikaan Valtiovarainministeriössä on valmistelussa myös voimalaitosten kiinteistöverokannan ylärajan nosto 3,1 %:sta 3,5%:in (VM099:00/2017).

Tuulivoiman tukijärjestelmä menee uusiksi

Ylen toimittaja Antti Koistinen kirjoitti 22. syyskuuta hallituksen esittämästä uudenlaisesta tukimallista uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle. Nykyinen tuotantotuki, syöttötariffijärjestelmä, sulkeutuu uusilta hankkeilta lähivuosina. Sitä on jälkikäteen arvosteltu veronmaksajille kalliiksi.

Nykymallissa esimerkiksi tuulivoimaa tuetaan maksamalla valtion varoista tuottajille tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus, eli niin sanottu takuuhinta. Jatkossa tuotantotuet aiotaan kilpailuttaa ja tukea maksaa ainoastaan halvimmalla uusiutuvaa sähköä tuottaville hankkeille. Tavoitteena on varmistaa, että Suomeen syntyy uutta uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteettia 2020-luvulla, ja että Suomi saavuttaa EU:ssa sovitut uusiutuvan energian tavoitteet.

Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan uusiutuvan energiatuotannon hankkeita on kaavoitettu Suomessa yhteensä 10 000 megawatin tehon edestä. Jos mukaan lasketaan suunnittelupöydällä olevat hankkeet, määrä nousee jopa 20 000 megawattiin. Savolainen sanoo toimialan alkavan jo nyt valmistella omien hankkeiden rakentamista, kun lain todennäköisestä tulosta on saatu selvyys.

Jos koko kahden terawattitunnin potti tuotettaisiin tuulivoimalla, Suomeen nousisi arviolta 200 uutta tuulivoimalaa. Savolaisen mukaan tämä tarkoittaisi noin miljardin euron investointeja Suomeen.

– Kahden terawattitunnin osalta puhutaan noin miljardin euron investoinneista Suomeen. Tästä arviolta noin puolet, eli 500 miljoonaa euroa, jäisi kotimaahan, Savolainen sanoo.

Savolainen myös ennakoi tuulisähkön tuottamisen halpenevan jonkin verran jatkossakin voimaloiden napakorkeuden kasvaessa.

Lue lisää

Tuulivoimatuet eivät kaada sähkömarkkinoita

Kauppalehden toimittaja Miina Viljanen kirjoitti 12. heinäkuuta siitä, miten syöttötariffeilla tuettua tuulivoimaa syytetään sähkömarkkinoiden pilaamisesta. Tuulivoima painaa Pohjoismaissa sähkön hintaa alas lähes 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä tehden uusista investoinneista kannattamattomia.

Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan vika ei ole tuulivoiman tuissa, vaan järjestelmässä. Savolaisen mukaan sähkömarkkinat eivät koskaan ole olleet markkinaehtoisia vaan ovat perustuneet niukkaan sähköntarjontaan pitäen hinnan korkealla. Tuulivoiman vuoksi tarjontaa ei voi eikä kannata säännellä, sillä tuotantokustannukset ovat liki nollassa.

Tuulivoimaa ei voi Savolaisen mukaan syyttää kustannustehokkuuden puutteesta, sillä tuulivoimalan tehokkuus on viidessä vuodessa tuplaantunut. Samoilla investoinneilla tuotetaan nykyisin kaksinkertainen määrä tuulivoimaa.

Jos hinta edelleen laskee, yksi malli tuulivoimaloiden rahoitukseen on hiilitonnin kustannusten kasvattaminen, mikä nostaisi sähkön hintaa koko Euroopassa. Kun fossiilisista polttoaineista on siirrytty voittopuolisesti uusiutuvaan energiaan, ei päästökauppa enää toimi hinnan nostajana.

– Silloin voisi siirtyä kokonaan teknologianeutraaliin kilpailutukseen, jossa halvimmalle tuottajalle myönnetään reilu takuuhinta, Savolainen sanoo.

Lue lisää

Suomi tuojamaasta sähkönviejäksi tuulivoimalla

Suomessa on paremmat olot tuulivoimalle kuin Euroopassa keskimäärin, kertoo Voimaa Tuulesta -ryhmän puhemies Seppo Savolainen Kauppalehdelle (12.7.2017). Suomi voisi tuottaa Euroopan edullisinta sähköä ja viedä sitä maihin, joissa pyritään korvaamaan hiilivoimaa uusiutuvalla energialla.

Vientipotentiaalia löytyy Savolaisen mukaan etenkin Keski-Euroopasta, jossa suurin sähköntuottajamaa Saksa tuottaa puolet sähköstään hiilivoimalla. Saksassa tuulivoimakapasiteettia on jo yhteensä yli 50 000 MW eikä enempää Savolaisen mukaan juuri mahdu.

Noin kymmenen vuoden kuluttua Suomi voisi Savolaisen mukaan korvata yli viidesosan Saksan ruskohiilen tuotannosta ja netota sillä noin neljän miljardin euron vuotuiset tuotot. Päästökaupan tonnihinnan nosto voisi kohottaa hinnan yli 60 euroon megawattitunnilta vuoteen 2025 mennessä.

Suomen 85 terawattitunnin vuotuisesta sähkönkulutuksesta neljäsosa katetaan tuonnilla. Savolainen uskoo, että tulevaisuudessa jopa sata prosenttia sähkönkulutuksesta olisi tuotettavissa tuulivoimalla. Voimaa tuulesta -ryhmä on valmis investoimaan Suomeen kaksi miljardia euroa. Yhteensä Suomeen on suunnitteilla yli 11 000 MW:n edestä tuulivoimahankkeita.

– Määrä on edelleen tuplattavissa, jolloin sähköä riittäisi jo vientiinkin asti, Savolainen sanoo.

Lue lisää
 

Pidempi uusiutuvan energian tuki on veronmaksajille edullisempi

Talouselämän toimittaja Matti Kankare kirjoitti 12. toukokuuta (18/2017) siitä, miten Suomessa uusiutuvan energian tukimekanismista käydään kovaa keskustelua. Alan toimijoilla on tukimekanismista eri näkemyksiä. Esimerkiksi Fortum kannattaa lyhyttä 8–10 vuoden tukiaikaa. Tuulivoiman tuottajilla näkemys tukiajasta on kuitenkin toinen. Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen mukaan vähiten veronmaksajien rahaa kuluu tukimekanismiin, jos tukiaika on 20 vuotta.

– Pidempi aikajänne alentaa selvästi sijoittajien ja rahoittajien tuottovaatimuksia, Savolainen sanoo.

Voimaa tuulesta -ryhmän tekemien esimerkkilaskelmien mukaan 12 vuoden tukiaikana valtion tuki nousisi keskimäärin 22,4 euroon megawattitunnilta, mutta 20 vuoden tukiaika pudottaisi tukimäärää ja jäisi keskimäärin 6,1 euroon megawattitunnilta.

Kankareen haastatteleman uuden asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa uuden uusiutuvan energian tuotantotukea koskevan lain valmistelun vasta tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaittaselvityksen jälkeen.

Tiilikainen toteaa artikkelissa haluavansa tutustua rauhassa uusiutuvan energiaan tukimekanismimalleihin.

– Järjestelmän tulee olla veronmaksajille mahdollisimman edullinen, ministeri Tiilikainen sanoo.

Sähköstä vientituote tuulivoiman ansiosta

Sähköstä voi tulla Suomelle vientituote tuulivoiman ansiosta, uskoo Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen Keskisuomalaisessa (6.4.).

Savolaisen mukaan yritykset ovat valmiita sijoittamaan Suomeen, koska Pohjoismaat ovat Euroopan parhaita paikkoja tuottaa tuulivoimaa. Savolainen arvioi artikkelissa, että tuulivoimapuistojen rakentaminen Suomeen on kannattavaa, mikäli sähköstä saadaan 45–60 euroa megawattitunnilta. Nykyisin sähkön kuluttajahinta on noin 37 euroa megawattitunnilta, joten sen päälle tarvittaisiin vielä 8–23 euroa valtion tukea.

Megatuuli Oy on valmis investoimaan 60 miljoonaa euroa kahteen tuulivoimapuistoon Saarijärven Soidinmäellä ja Haapalamminkankaalla. Soidinmäelle suunnitteilla on yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa ja Haapalamminkankaalle viisi.

– Summasta ohjautuisi paikallisille rakentajille noin 20 miljoonaa euroa. Tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta ollaan kiristämässä. Mikäli verotus toteutuu suunnitellusti, saisi Saarijärven kaupunki verotuloja vuosittain 325 000 euroa kolmestatoista tuulivoimalasta, Savolainen sanoo.

Ääni vähenee, vaikka tehot nousevat

Lännen Medioiden toimittaja Henripekka Kallio kirjoitti 14. maaliskuuta kuinka tuulivoimaloiden valmistajat ovat pystyneet painamaan voimaloiden melutasoa alaspäin uuden teknologian avulla. Viime vuosien hyvä kehitys on jäänyt tuulivoiman meluhaittoja koskevan keskustelun katveeseen.

Toisin kuin voisi kuvitella, voimaloiden koon kasvaminen ei ole lisännyt melua. Tämä johtuu siitä, että suuret voimalat ovat aiempaa tehokkaampia, ja niiden roottoreiden pyörimisnopeutta on voitu alentaa aiempiin pienempiin voimaloihin verrattuna. Nordexin Jukka Aalto kertoo, että roottorikoon kasvattaminen on alentanut ääntä viimeiset noin viisi vuotta.

-  En ole enää yhtään huolissani ääniasioissa. Kyse on teknologian kehittymisestä. Se on ollut nopeaa, Voimaa Tuulesta yhtiöryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kommentoi.

Kallio avaa artikkelissaan myös tuulivoimapuiston melumallinnoksen, josta selviää, että pienillä desibelimuutoksilla on ratkaiseva vaikutus melutason etäisyysalueeseen.

Lue lisää

Saksan markkinat unelmana

Voimaa Tuulesta -yhtiöryhmän ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo Oulu-lehdelle, että lähi­tu­le­vai­suu­dessa tuulivoimabisnestä tehdään puhtaasti mark­ki­na­ve­toi­sesti ja suomalaista tuulivoimaa viedään hyvällä katteella Eurooppaan.

– Saksa on Euroopan talousveturi ja siellä tuotetaan 300 terawattia sähköstä ruskohiilellä. Se on nelin­ker­tainen määrä koko Suomen tuotannosta, ja lisäksi Saksa on luopumassa ydinvoimasta, joten siellä on olemassa vielä markkinat, Savolainen paljastaa.

Suomessa on kaavoitettu yhteensä 10 000 megawattia tuulivoimaa. Jos ja kun infra viennille saadaan kuntoon, löytyy sijoittajilta tarvittavat miljardit tuotannon käyn­nis­tä­mi­selle.

Lue lisää

Suomesta tuulisähkön viejä - miljardivienti mahdollinen

Suomesta voisi tulla tuulisähkön vientimaa, kunhan investointivauhti tuulivoimaan olisi kovempi, visioi Voimaa Tuulesta -yhtiöryhmän puhemies ja Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen Tekniikka & Talous -lehdessä.

- Suomeen voisi rakentaa vielä 20 000–30 000 megawattia uutta tuulivoimaa, joista puolet on jo kaavoitettu. Tuulisähköä vietäisiin Saksaan, kunhan Suomen ja Ruotsin välille saadaan uusia siirtoyhteyksiä, sanoo Savolainen.

Lue lisää

Tuulivoimalle tukea teknologianeutraalilla kilpailutuksella

Uusi tuotantotukimalli on tukimäärältään olennaisesti pienempi kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä. Uusi malli perustuu tarjouskilpailuihin, joiden perusteella tukea saavat kustannustehokkaimmat hankkeet teknologiasta riippumatta. Tuella voidaan käynnistää uutta tuotantoa korkeintaan kahden terawattitunnin verran.

Tuulivoimahankkeisiin sijoittavan Megatuuli oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Voimaa tuulesta -yhtiöryhmän puhemies Seppo Savolainen kiittelee tukimallia, mutta pitää kahden terawattitunnin kiintiötä pienenä.

Lue lisää