Kyselytutkimus: Kaksi kolmesta kuntapäättäjästä uskoo tuulivoimahankkeiden lisäävän elinvoimaa alueellaan

Voimaa Tuulesta -koalitio julkaisi perjantaina 7. helmikuuta kuntapäättäjille suunnatun tuulivoimakyselyn tulokset. Tulokset paljastavat, että kuntapäättäjät ympäri Suomen tunnistavat uusiutuvan energian merkityksen kuntien taloudelle ja elinvoimalle. Samalla esiin nousee tarve yhteistyölle ja avoimelle keskustelulle haasteiden ratkaisemiseksi.

Kyselyn mukaan yli kaksi kolmesta (69 %) kuntapäättäjästä uskoo tuulivoimahankkeiden tuovan merkittäviä verotuloja ja hieman alle kaksi kolmesta (65 %) ajattelee uusiutuvaa energiaa edellyttävien teollisten investointien olevan elintärkeitä kunnan elinvoiman kannalta. Yli puolet (55 %) vastaajista pitää tuulivoimaa ja uusiutuvaa energiaa jopa edellytyksenä teollisille investoinneille.

Uusiutuvan energiatuotannon mahdollistamien teollisten investointien tärkeimpinä hyötyinä pidetään verotulojen kasvua ja työpaikkojen lisääntymistä. Itä-Suomessa vastauksissa korostuvat uusien palveluiden ja yritysten syntyminen.

Myönteinen suhtautuminen tuulivoimaan on kasvussa: Itä-Suomen kuntapäättäjistä jopa puolet kertoo suhtautumisen muuttuneen myönteisemmäksi. Siitä huolimatta haasteitakin on. Yli puolet (56 %) vastaajista kertoo tuulivoimahankkeiden kohdanneen merkittävää vastustusta. Erityisesti näin koetaan Pohjois-Suomessa (65 % vastaajista). Merkittävimmiksi esteiksi tuulivoiman lisärakentamiselle koetaan sopivien alueiden puute, kuntalaisten kielteiset asenteet tuulivoimaa kohtaan sekä tuulivoimaloiden maisemavaikutukset. Myös investointien, luvituksen ja päätöksenteon hitaus sekä meluhaitat mainitaan haasteiksi. Lähes kolmannes (29 %) mainitsee haasteeksi Puolustusvoimien asettamat rajoitteet tai muut aluerajoitukset.

Haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa. Avoin tiedottaminen, kuntalaisten osallistaminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat avainasemassa tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyyden lisäämisessä. Kyselyyn vastanneet kuntapäättäjät näkevät, että ratkaisuja voidaan hakea muun muassa sääntöjen selkeydestä, tuulivoimarakentamisen ohjeista, hankkeiden kattavammasta suunnittelusta ja sijoittelusta sekä kuntalaisten ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyteen liittyvän ymmärryksen lisäämisestä.

"Uusiutuva energia on elinvoimakysymys. Uusiutuvan energian avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja, kasvattaa verotuloja ja vahvistaa kuntien taloutta ja on hienoa, että mahdollisuudet tunnistetaan näin laajasti. Näihin mahdollisuuksiin meidän on tartuttava yhteistyössä kuntapäättäjien kanssa, valtakunnan päättäjien tuella. Tunnistamme kyselyssä esiin tulleet haasteet ja uskomme, että avoin keskustelu ja yhteistyö ovat avainasemassa, jotta voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta kaikille", toteaa Voimaa Tuulesta -koalition jäsen, ABO Energyn toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi.

Vihreät investoinnit ja tuulivoima vauhdittavat Suomen talouden kasvua

Kyselytutkimuksen tulokset esiteltiin Voimaa Tuulesta –koalition Kunnat kasvuun –webinaarissa perjantaina 7. helmikuuta 2025.

"Tulokset kertovat kuntapäättäjien suhtautuvan tuulivoiman tuomiin mahdollisuuksiin myönteisesti kautta maan", tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja, Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen kommentoi. "Kuntatalous ja koko Suomi tarvitsevat tuulivoimaa ja sen mahdollistamia investointeja. Tätä ei tule estää valtion veromuutoksilla tai muillakaan kaavamaisilla säännöksillä. Kyllä me kunnissa osaamme estää paikallista luontoa tai asutustamme haittaavat hankkeet ihan omin päin."

Webinaarin paneeliosuudessa eri alojen asiantuntijat keskustelivat siitä, kuinka Suomeen voidaan saada vihreitä investointeja ja rakentaa sen yhteydessä lisää tuulivoimaa. Uusiutuvan energian tarve uusille investoinneille tunnistettiin laajasti keskustelussa.

”Uusiutuvan energian saatavuus on elintärkeää myös Suomessa jo olemassa olevalle teollisuudelle. Teollisuusyritysten on kyettävä vastaamaan päästötavoitteisiin kilpailukykyisesti, voidakseen turvata niin suomalaiset teollisuustyöpaikat, kuin uudet kasvunäkymät”, huomauttaa Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Tuomas Tikka.

Katso paneelikeskustelun kohokohdat:

Webinaarin tallenne on katsottavissa täällä: https://videonet.fi/VoimaaTuulesta/ 

Voimaa Tuulesta -koalitio toteutti loka-marraskuussa 2024 kuntapäättäjille suunnatun tuulivoimakyselyn, jossa kartoitettiin kuntapäättäjien asenteita, mielipitetä ja käsityksiä uusiutuvan energian ja tuulivoiman tilasta kunnissa, hankkeiden kohtaamista esteistä sekä niiden tuomista mahdollisuuksista.  Kyselyyn kutsuttiin vastaamaan kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajisto sekä kunnan- ja kaupunginjohtajat. Kyselyyn vastasi 230 kuntapäättäjää eri puolilta Suomea, vastausprosentin ollessa 12 %.

Osallistu Kunnat kasvuun -webinaariin perjantaina 7.2.2025 klo 9.30–11.00!

Kunnilla on käsissään miljardien arvoinen kysymys.

Suomeen on tuloillaan kymmeniä suurinvestointeja esimerkiksi vedyn, synteettisten polttoaineiden, akkuteollisuuden, vähähiilisen alumiinin ja teräksen sekä datakeskusten parista.

Jotta investoinnit toteutuvat, Suomessa täytyy tuottaa riittävästi päästötöntä energiaa. Siispä kunnat ja maakunnat ovat avainasemassa mahdollistamassa meille uusia kasvun lähteitä – tai viemässä pohjan niiden toteutumiselta.

Mitä alueiden päättäjät ajattelevat tällä hetkellä uusista puhtaan teollisuuden ja päästöttömän energiantuotannon hankkeista? Kannattavatko päättäjät hankkeita, kuinka he hahmottavat hyödyt?

Voimaa Tuulesta selvitti asian kyselytutkimuksella. Tervetuloa mukaan webinaariin, jossa käymme läpi aluepäättäjien ajatuksia sekä keskustelemme uusista mahdollisuuksista työllisyydelle ja maakuntien yrittäjille.

Koska sinunkin kuntasi määrittää pian, millaisessa taloudessa elämme tulevina vuosikymmeninä.

Ohjelma:

• Tervetulosanat

• Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen tervehdys

• Kuntapäättäjille kohdistetun tutkimuksen tulosten esittely, Théo Mercier, Burson

• Kommentti tutkimustuloksiin, Marjukka Manninen, Tuulivoimakuntien verkoston pj, Iin kunnanjohtaja

• Paneelikeskustelu: Miten saada Suomeen vihreitä investointeja ja rakentaa sen yhteydessä lisää tarvittavaa tuulivoimaa?

  • Panelistit:
    Paula Aikio-Tallgren (toimitusjohtaja, Savon Yrittäjät),
    Tuomas Tikka (johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry),
    Aapo Koivuniemi (toimitusjohtaja, ABO Energy, Voimaa Tuulesta -koalition jäsen),
    Toni Krankkala (toimitusjohtaja, NIHAK).

• Loppusanat

Kunnat kasvuun -webinaari perjantaina 7.2.2025 klo 9.30–11.00

Lue tästä kuntapäättäjille kohdistetun tutkimuksen tulokset.

Ratkaisu aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseen Itä-Suomessa löytyi – nyt on täytäntöönpanon aika

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä puolustusministeriön asettama työryhmä julkisti 25.6.2024 raporttinsa keinoista sovittaa yhteen tuulivoimarakentaminen Itä-Suomessa ja Puolustusvoimien aluevalvonnan tarpeet alueella. Voimaa Tuulesta -koalitioon kuuluvan ABO Energyn toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi kirjoitti Kainuun Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan esitellyistä ratkaisuista ja totesi, että raportin ehdotusten tekninen toteutus ja rahoituksen suunnittelu on aloitettava viivyttelemättä:

Suomeen on suunnitteilla lukuisia investointeja datakeskuksista terästehtaisiin ja vetylaitoksiin. Syy, miksi suunnitelmat kohdistuvat juuri Suomeen, on selkeä ja näillä kaikilla sama – suunnitellut laitokset tarvitsevat runsaasti edullista ja päästötöntä sähköä.

Sitä meillä on jo nyt saatavilla, ja tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon odotetaan moninkertaistuvan lähivuosina.

Kaikilla suurilla suunnitelmilla on kuitenkin haasteensa, myös näillä. Tuulivoiman tiukka sääntely on rajoittanut käytettävissä olevia alueita. Siitä on tietenkin hyvä pitää kiinni – toteutuneita haittavaikutuksia on varsin vähän. Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että voimalat sijoittuvat suurelta osin suhteellisen pienelle alueelle Pohjois-Pohjanmaan länsipuoliskolle. Sijainti maantieteellisesti lähekkäin tarkoittaa, että säätila näkyy herkästi tuotannossa ja sitä kautta sähkön hinnassa. Lisäksi läntisen Suomen sähköverkko alkaa olla täynnä eikä maatakaan valmisteta enää lisää. Tila uhkaa loppua!

Ratkaisuja on etsitty ja nyt myös löydetty. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä puolustusministeriön asettama työryhmä julkisti 25.6. raporttinsa keinoista aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi itäisessä Suomessa. Raportin viesti on lohdullinen – yhteensovittaminen on mahdollista eikä mahdottoman kallista. Yhteensovittamisella olisi lukuisia etuja: sähkön hintavaihtelut tasaantuvat ja keskihinta laskee, sähköverkon ahdinko helpottaa. Itä-Suomen kunnat saavat talouteensa piristysruiskeen.

Ennen kaikkea tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittaminen tukee turvallisuutta. Kotimainen energiatuotanto ja sen parempi säävarmuus ovat huoltovarmuuskysymyksiä. Taloudellinen toimeliaisuus tukee alueen puolustettavuutta. Lisäksi huomattava panostus Puolustusvoimien tutkajärjestelmiin johtanee parempaan kokonaissuorituskykyyn. Vastakkainasettelun aika olkoon jo ohi.

Nyt on tärkeää aloittaa raportin ehdotusten teknisen toteutuksen ja rahoituksen suunnittelu viivyttelemättä! Mitä aiemmin Itä-Suomeen mahdollistetaan energiainvestointien suunnittelu, sitä aiemmin niitä päästään toteuttamaan – ja sitä varmemmin myös suuret työllistävät investoinnit voidaan toteuttaa Suomeen. Toivomme maan hallitukselta rohkeutta aloittaa viipymättä tarvittavat lakiuudistukset.

Aapo Koivuniemi, toimitusjohtaja, ABO Energy, Voimaa tuulesta

Tuloja aluetalouteen, tuulivoiman varastointimahdollisuuksia ja apuja ilmastonmuutoksen torjuntaan – Mitä vetytalous tarkoittaa Suomen kunnille?

Paljon puhutaan vetytaloudesta ja vedyn mahdollisuuksista osana energiajärjestelmää, mutta mitä vetytalous tarkoittaa käytännössä Suomen kunnille? Ainakin työllisyysvaikutuksia, kiinteistöverotuloja ja apuja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Vihreä vety on monien huulilla: sillä tarkoitetaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla, tuotettua vetyä. Tuulivoiman hankekehittäjillä on merkittävä rooli vetytalouden kehityksessä. Tuulivoimahankkeet houkuttelevat vetyinvestointeja ja myös monet tuulivoimayhtiöt ovat kiinnostuneita lähtemään vetytuotannon kehityshankkeisiin.

Syy tähän on vihreän vedyn tuotannossa: sen valmistukseen vaaditaan valtavat määrät puhdasta, päästötöntä sähköä. Toisaalta sen mahdollisuudet teollisuudelle, energian varastoinnille ja liikenteen puhdistamiselle ovat merkittävät.

”Vetyinvestoinneilla tarkoitetaan yleisesti sijoituksia yrityksiin, jotka tuottavat vetyä uusiutuvilla energialähteillä tai vedyn tuotannon, jakelun ja varastoinnin mahdollistaviin teknologioihin ja infrastruktuuriin”, kertoo Voimaa Tuulesta -koalitioon kuuluvan Infinergiesin toimitusjohtaja Martin Stuke.

Erityisesti uusiutuvan energian yhtiöille vety on kiinnostava kokonaisuus, jonka kautta puhtaan energian tuotantoa voidaan varastoida.

”Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uusiutuvan energian yhtiöt voivat tuottaa vetyä silloin, kun tuotanto ylittää sähkön kysynnän, ja varastoida sen myöhempää käyttöä varten. Tämä auttaa tasapainottamaan sähköverkon kuormitusta – ja tekee tuulivoimasta luotettavamman energialähteen”, Stuke jatkaa.

Kunnille taloushyötyjä ja apua ilmastonmuutoksen torjuntaan

Vetyyn liittyvät investoinnit voivat luoda uusia työpaikkoja ja lisätä työllisyysvaikutuksia välillisesti esimerkiksi alihankintojen ja infrastruktuurin rakentamisen myötä. Lisäksi tuotantolaitoksista maksetaan kiinteistöveroa kunnille.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa vihreä vety on olennaisessa roolissa: sen avulla valmistetaan esimerkiksi päästötöntä e-metaania, jota voidaan käyttää liikenteessä polttoaineena. Vihreä vety on energiaintensiivistä, ja sillä voidaan vähentää esimerkiksi terästeollisuuden päästöjä. Tällöin tehtaiden yhteyteen voidaan rakentaa omia vedyn tuotantolaitoksia.

”Olennaista on, että vihreää vetyä ei synny ilman puhdasta energiaa – vihreän vedyn tuotantoa ajatellen tarvitaan runsaasti edullista, uusiutuvaa sähköä”, muistuttaa Voimaa Tuulesta -koalitioon kuuluvan Energiequellen toimitusjohtaja Nils Borstelmann.

Viisi faktaa vetyhankkeista:

1. Vety on ympäristöystävällinen polttoaine: Vedyn polttaminen ei tuota hiilidioksidipäästöjä, mikä tekee siitä puhtaan ja kestävän energialähteen.
    

2. Vetyä voidaan tuottaa tavallisesta vedestä elektrolyysissä, missä tarvitaan paljon sähköä. Kun sähkö tuotetaan päästöttömästi esimerkiksi tuulivoimalla tai aurinkoenergialla, saadaan vihreää, täysin uusiutuvista lähteistä tuotettua vetyä.
    

3. Vetyinvestoinnit ovat monimuotoisia: Ne voivat kohdistua esimerkiksi yrityksiin, jotka tuottavat vetyä, kehittävät vetyteknologiaa tai hyödyntävät vetyä toiminnassaan. Investoinnit voivat myös liittyä vedyn varastointi- ja jakeluinfrastruktuuriin.
    

4. Vetyinvestoinnit tukevat alueellista taloutta: Tuulivoimalla tuotettu sähkö voidaan jalostaa samassa maakunnassa vedyksi ja pidemmälle teollisiksi jalosteiksi. Näin tuulivoimayhtiöt voivat luoda uusia työpaikkoja sekä uutta teollisuutta ja näin edistää taloudellista kehitystä.
    

5. Vetyteknologia kehittyy nopeasti: Ennustusten mukaan vety voi olla merkittävässä roolissa tulevaisuuden energiajärjestelmässä, mikä luo mahdollisuuksia vetyinvestoinneille.

Tuulivoima on investointi turvallisuuteen

Toimittaja Kati Halonen kirjoitti Kehittyvät Kaupungit artikkelissa maatuulivoiman tulevaisuudesta ja sen tärkeästä roolista tulevaisuuden energiamarkkinoilla.

Maatuulivoima on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa olennaisena osana Suomen energiajärjestelmää. Kotimainen uusiutuva energia on kriittistä energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta ja se on keskeinen tekijä vihreässä siirtymässä ja vetytalouden kehittämisessä.

”Valtaosa vihreistä investoinneista on sähköintensiivisiä. Suomi ei voi kilpailla investointitukiohjelmilla, vaan maatuulivoiman tuottamalla edullisella sähköllä. Raaheen suunniteltu terästehdas olisi voinut vaatia jopa 10 TWh sähköä vedyntuotantoon. Yksi terawattitunti on miljardi kilowattituntia, eli yhden sentin hinta lisää kilowattitunnille kasvattaa käyttökuluja vuodessa 100 miljoonaa. Suomen sähkön hinta viime vuonna oli nelisen senttiä EU:n keskiarvoa alempana, eli yhdelle tehtaalle hintaero olisi 400 miljoonaa”, toteaa ABO Wind Oy:n toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi.

Toisin kuin fossiilisia polttoaineita käytettäessä, tuulivoiman tuotanto ei ole altis ulkoisille häiriöille kuten globaaleille kriiseille, kaupankäynnin rajoituksille tai toimitusketjun ongelmille.

Tuulivoima vahvistaa Itä-Suomen taloutta ja koko Suomen puolustuskykyä

Tuulivoima-alueet voivat houkutella paikkakunnalle myös puhtaaseen energiaan pohjautuvia, kestäviä teollisuusinvestointeja. Maatuulivoimalan maksama kiinteistövero saattaa jopa mahdollistaa kunnallisveron alentamisen.

”Monipuolisuus on suomalaisen energiapaletin vahvuus, se ei seiso yhden jalan varassa. Suomessa on maailman parhaiten hoidettu kantaverkko, mutta haasteena on, pystytäänkö verkkoa kehittämään samassa tahdissa tuulivoiman kasvun kanssa. ABOn laskelmissa Itä-Suomen tuulivoimainvestoinneissa pyöritään noin neljässä miljardissa ja muilla on siihen päälle omia suunnitelmiaan. Itä-Suomen saaminen mukaan tasaisi sähkön hinnan vaihteluita ja verkon kuormitusta”, Koivuniemi huomauttaa.

”Mitä enemmän Suomella on omaa tuulivoimaa, sitä omavaraisempia me olemme. Meillä on Puolustusvoimien kanssa sama tavoite – turvallinen, omavarainen ja itsenäinen Suomi – mutta eri työkalut. Keskustelussa on jäänyt vähemmälle, että kun puolustusvoimat antaa lausunnon tuulivoimasta ja ilmavalvonnasta, se ottaa samalla kantaa alue-, työvoima- ja energiapolitiikkaan. Elinvoimainen Suomi koko maan laajuudelta on myös puolustustekninen kysymys”, muistuttaa United Bankersin Erikoissijoitusrahasto UB Uusiutuva Energian Senior Advisor Heikki Kauppinen.

Ei vetyä ilman tuulta

Vihreän vedyn tuotanto vaatii runsaasti uusiutuvaa sähköä. ”Suomella olisi loistava mahdollisuus houkutella teollisia investointeja. Mutta vetyä ei voida tehdä ilman tuulta. Saisivatko tuulivoimatoimijat auttaa tuotannon ja työpaikkojen säilyttämisessä Suomessa?” Kauppinen kysyy.

”On välttämätöntä säilyttää Suomen maine luotettavana investointiympäristönä. Maatuulivoima on jo nyt tärkeässä roolissa, mutta sen merkitys korostuu erityisesti uusien teollisten ja vetyteollisuuden investointien varmistajana. Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia Suomen teollisuuden tulevaisuudelle. Päätökset, jotka teemme nyt, määrittävät suunnan seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Investointiympäristön vakaus on kriittinen tekijä; jatkuva sääntöjen muutos hallituskausittain heikentää investointihalukkuutta. Tarvitsemme johdonmukaisia toimintaedellytyksiä ja reilun pelikentän investointien houkuttelemiseksi”, Energiequelle Oy:n toimitusjohtaja Nils Borstelmann summaa.

Lue lisää tehokkaasta ja päästöttömästä energiantuotantomuodosta, joka on oleellinen osa Suomen monimuotoista energiantuotantoa sekä välttämätön osa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Kuntapäättäjä, nyt on aika tehdä tulevaisuutta määrittäviä ratkaisuja – kilpailukykyinen energiajärjestelmä vaatii uusiutuvaa energiaa ja toimivan siirtoinfran

Voimaa Tuulesta -koalition ja Kemianteollisuuden yhdessä kirjoittama mielipidekirjoitus uusiutuvan energian ja toimivan siirtoinfran merkityksestä kilpailukykyiselle energiajärjestelmälle julkaistiin Kuntalehdessä 31.1.2024.

Sähkön hinta ja energian saatavuus puhuttavat edelleen laajasti, ja ydinkysymyksenä on toimivan ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän varmistaminen. Vetytalouden kehittäminen tarjoaa osaratkaisun, mihin liittyen sähkö- ja kaasuverkkoyhtiöt Fingrid ja Gasgrid ovat julkaisseet yhteisen selvityksensä vetytalouden mahdollisuuksista Suomen energiajärjestelmään.

Pääsanoma on selkeä niin vetytalouden kasvavan merkityksen kuin kilpailukykyisen ja puhtaan energiajärjestelmän turvaamisen näkökulmista: Toimiva energiansiirto ja –varastointi nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

Maatuulikeskittymät Suomen sisämaassa ovat tärkeitä puhtaan sähkön tuotannon näkökulmasta, mutta niiden laajempi hyödyntäminen ja menestys vaativat vielä lisäaskeleita muun muassa siksi, että suurimman tuulituotannon alueille on kehittynyt suuri energiansiirtotarve.

Kemianteollisuus on suuri energian käyttäjä, sekä suurin vedyn tuottaja ja käyttäjä Suomessa. Puhtaan energian ja raaka-aineiden saaminen toimitusvarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan on toimialan kasvun kannalta yksi kriittisimmistä tekijöistä.

Suomessa on maailman paras sähkönsiirtoverkko. Tulevaisuudessa Suomen energiantuotannon ja jakelun näkökulmasta tulemme kuitenkin kohtaamaan haasteita, sillä sähkönsiirtoverkkojen kapasiteetti ei välttämättä kykene vastaamaan kasvavan ja merituulivoiman kasvua odotellessa elintärkeän maatuulivoimatuotannon kasvutarpeisiin. Vastaus haasteeseen on kuitenkin selkeä ja jo nyt työn alla: vetyverkoston laajentaminen ja vihreän vetyinfrastruktuurin kehittäminen maatuulivoimakeskittymien ja vetyä käyttävän teollisuuden läheisyyteen. Samalla voidaan löytää ratkaisuja energian varastointiin liittyen. Vetyinfrastruktuurihankkeissa on tärkeää tunnistaa erilaiset ratkaisuvaihtoehdot. Joissain tapauksissa vetyä kannattaa siirtää vetynä, mutta on myös mahdollista, että vetyä kannattaa jatkojalostaa ja siirtää jatkojalosteina, kuten esimerkiksi vihreänä ammoniakkina tai metaanina.

Vihreän vedyn etuna on sen monipuolisuus energiankulutuksessa. Se soveltuu erinomaisesti teollisuuden prosesseihin raaka-aineiksi ja liikenteeseen fossiilista tuontienergiaa korvaamaan. Vety voi toimia energiavarastona, ja sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan. Näin tasapainotetaan sähköverkkojen vaihteluita ja varmistetaan jatkuva energiansaanti. Tämä tekee vihreästä vedystä ihanteellisen kumppanin tuulivoimalle, joka tuottaa vaihtelevasti sähköä.

Olemassa oleva teollisuus, yhtä lailla kuin Suomeen investoimista suunnittelevat kansainväliset sijoittajatkin, vaativat enenevissä määrin uusiutuvaa ja puhdasta, kotimaista energiaa ja teollisia jatkojalosteita. Siksi on löydettävä ratkaisu, jonka avulla maatuulivoiman tuotantoa voidaan lisätä ja varmistaa siirtoyhteyksien kapasiteetti alueilla, joilla kasvu on nopeaa.

Vetyinfrastruktuurin kehittäminen maatuulivoimakeskittymien yhteyteen edistää myös alueellista kehitystä. Uusia työpaikkoja syntyy sekä vihreän vedyn tuotannon että sen jatkojalostuksen ympärille. Lisäksi investoinnit vetyinfrastruktuuriin luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä voi houkutella muita kestävän kehityksen toimijoita alueelle.

Maatuulivoima on avainasemassa, kun siirrytään kohti entistä omavaraisempaa ja puhdasta energiaa tuottavaa yhteiskuntaa, joka tarjoaa työpaikkoja ja energiaa teollisuudelle. Maailman parhaimmaksi kehutun sähkönsiirtoverkon lisäksi tarvitaan kuitenkin toimivaa ja kattavaa vetyinfrastruktuuria.

Nyt tarvitaan toimia, jotta energiajärjestelmämme kehittyy ja Suomi voi ottaa paikkansa vetytalouden edelläkävijänä sekä houkuttelevana investointimaana puhdasta energiaa vaativalle teollisuudelle. Tulevaisuuden energiajärjestelmä vaatii paitsi toimivaa sähkönsiirtoa, mutta myös vetyinfrastruktuuria. Kuntapäättäjät, teillä onkin nyt tuhannen taalan paikka: vaatikaa valtakunnan tason päättäjiä tekemään kuntanne tulevaisuutta määrittävät päätökset jo tänään.

Lue mielipideteksti Kuntalehdessä.

Puhdas, uu­siu­tu­va energia hou­kut­te­lee yri­tyk­siä ja kan­sain­vä­li­siä si­joi­tuk­sia – Maa­tuu­li­voi­ma on Suo­mel­le varmin tie puhtaan ener­gian suur­val­lak­si

Voimaa Tuulesta -koalition kirjoittama mielipidekirjoitus julkaistiin Kalevassa 5.12.2023.

Maatuulivoima on Suomelle varmin ja nopein ratkaisu nousta puhtaan energian suurvallaksi. Se tekee Suomesta kiinnostavan sijoituskohteen kansainvälisille yrityksille, joita globaali sääntely pakottaa kovaa vauhtia siirtymään uusiutuvan energian käyttöön.

Tuottamalla uusiutuvaa, puhdasta energiaa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus houkutella kansainväliset yritykset sijoittamaan tuotantolaitoksiaan Suomeen alueille, joiden pelättiin jo hiipuvan.

Toteutuakseen teollisuuden sijoitukset vaativat riittävästi uusiutuvaa energiaa. Lisäksi uusiutuvaa energiaa tarvitsee olemassa oleva teollisuus, jolle on asetettu velvoitteita vähentää päästöjään merkittävästi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuotantoon käytetään yhä enemmän uusiutuvaa energiaa.

Viime aikoina on puhuttu myös vihreällä energialla tuotetusta vedystä ja sen tuomista mahdollisuuksista Suomen taloudelle. Sen avulla energiaa voidaan varastoida ja siirtää päästöttömästi, ja sillä voitaisiin tulevaisuudessa korvata fossiilisia polttoaineita esimerkiksi kuljetusalalla.

Myös vedyn tuotanto vaatii valtavat määrät uusiutuvaa energiaa, jota Suomessa on.

Varmistamalla maatuulivoiman rakentamisen jatkumisen Suomi säilyy houkuttelevana kohteena sijoituksille. Suomesta voi tulla Euroopan vetytalouden veturi ja olemassa oleva teollisuus voi jatkaa toimintaansa täyttäen sille asetetut päästövelvoitteet.

Tuulivoima tukee kunnissa paikallista elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Tuulivoima tarjoaa tuulivoimakunnille merkittävästi kiinteistöveroja ja maanomistajille mahdollisuuden saada tuloja maa-alueidensa vuokraamisesta. Nämä tulot kohdistuvat paikallisesti veroina ja ostoina.

Kun tuulivoimaa rakennetaan, isot työmaat työllistävät paikallisia yrityksiä ja satoja työntekijöitä. Tuulipuistojen ylläpito tuo alueelle kymmeniksi vuosiksi työtä, jonka tuomat verotulot voidaan käyttää kuntien palveluihin.

Tuulivoimahankkeet luovat kysyntää myös alihankintayrityksille. Terästöiden ja tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittavien osien lisäksi tarvitaan asiantuntemusta ja palveluita esimerkiksi erikoiskuljetuksissa, kun suuret tuulivoimaturbiinien osat siirretään rakennuspaikalle.

Tuulivoiman potentiaalin tunnistaminen ja vakaan toiminta- ja investointiympäristön luominen ovat avainasemassa lähitulevaisuuden sijoitusten, työpaikkojen ja kestävän kasvun varmistamisessa.

Lue mielipidekirjoitus Kalevassa.

Kuntien ja maanomistajien itsemääräämisoikeus voi jopa kärsiä hallitusohjelman tavoitteista

Hallitusohjelmassa on kirjaus, jolla tuulivoiman rakentamista Suomessa halutaan edistää. Tuulivoimaa käsittelevä hallitusohjelman kappale ei kuitenkaan kokonaisuudessaan tue tätä päämäärää.

”Tuulivoiman toimintaedellytyksiä kehitetään hallitusohjelman lähtökohtien edellyttämästä sähköntuotannon lisäystarpeesta huolehtien sekä siten, että yhteensovitetaan tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimintaympäristö. Maanomistajien asemaa vahvistetaan.” 

 - Orpon hallituksen hallitusohjelma 

Kuntien itsemääräämisoikeus kaavoituksessa turvaa kuntalaisten mahdollisuuden vaikuttaa matalalla kynnyksellä oman lähiympäristönsä rakentamiseen. On kuntien ja kuntalaisten oman edun mukaista määritellä etäisyyksistä ja kaavoituksesta itselleen sopivalla tavalla. Sääntelyn lisääminen vaikeuttaa hankkeiden sijoittamista niihin kuntiin ja maille, joissa kiinnostusta tuulivoimalle olisi.

Kirjaus, jolla itsemääräämisoikeutta uhataan, liittyy kansallisten etäisyysrajojen määrittelyyn ja käyttöönottoon. Kunnilta ollaan viemässä itsemääräämisoikeus kaavoituksessa ja paikalliselle tuntemukselle rakentamismahdollisuuksista ei anneta arvoa. 

Maanomistajien asemaa vahvistava toimi olisi vapaus määritellä etäisyydet mahdollisimman lähellä maanomistajaa itseään. Jos omistajille itselleen ei voi antaa valtaa määrätä omistamiensa alueidensa käytöstä, olisi seuraava askel selkeästi kunnallinen päätöksenteko. Kaavoitus on kuitenkin maanomistajille tuttu prosessi maankäyttöä ohjaavana toimena ja siksi oiva paikka vaikuttaa omaan lähiympäristöön. Maanomistajia kuullaan aina kaavoitusta suunnitellessa. Maata omistavalla taholla pitää olla mahdollisuus valita, miten maita käytetään tai vuokrata niitä haluamallaan tavalla. Tämä oikeus liittyy läheisesti omaisuudensuojaan, joka takaa, ettei omaa omaisuutta voi estää käyttämästä normaalisti. Lisäsääntelyn asettaminen tuulivoimarakentamiselle voisi siis osaltaan rajoittaa myös maanomistajien oikeuksia.  

Kun kunnat vastaavat itse kaavoituksesta, ne voivat ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet. Kuntaliiton Tuulivoimamenettelyt kunnassa -opas tarjoaa jo kattavasti tietoa tuulivoimarakentamisen kaavoituksesta kunnille, ja valtakunnalliset säädökset ohjaavat jo nyt kuntien toimintaa tällä alalla. Sääntelyn lisäämistä on kuitenkin harkittava hyvin tarkkaan. Alueelliset tarpeet etäisyyksissä vaihtelevat hyvin paljon ja oikeushenkilöiden välisiä sopimuksia tulisi laissa määritellä vain sellaisiksi, joiksi ne muutenkin päätyisivät. Sopimusvapaudesta ja omaisuudensuojasta on pidettävä kiinni. 

Tuulivoimasta saatavat tulot kunnilla ja maanomistajille eivät ole pieniä eikä rakentamista siksi ole reilua rajoittaa valtionhallinnon toimesta turhaan ja paikallisten halujen vastaisesti. Kunnille sijoittuvat tuulivoimalat voivat tuottaa elinkaarensa aikana kiinteistöverotuloja yli 400 000 € / voimala (Suomen tuulivoimayhdistys). Summa riippuu suoraan rakennettujen voimaloiden määrästä, ja ero voi olla jopa 20 000 euroa vuodessa per rakennettu voimala. Tuulivoimaa rakennetaan useimmiten harvaan asutulle alueelle, jossa kärsitään jo nyt elinvoiman häviämisestä. Kun otetaan huomioon kuntien kiristynyt taloustilannekin, nämä tulot ovat merkittäviä. Maanomistajille tuulivoima-alueet tuovat enemmän tuottoa verrattuna saman alueen metsätalouskäyttöön. Tämä johtuu siitä, että maankäyttökorvauksia maksetaan yleensä laajemmin kuin vain tuulivoimalan sijaintipaikan maanomistajalle. Samalla metsätalouskäyttöä voidaan jatkaa tuulivoimapuiston alueella puunpoisto huomioiden. 

Kokonaisuus, johon hallitus on puuttumassa, on pyrkimyksiltään hyvä, mutta sen yksityiskohtaiset keinot eivät automaattisesti ole. Jos hallitus jatkaa sääntelyn lisäämistä, uhkaa se tuulivoiman kautta saatavaa elinvoimaa ja tulevaisuuden investointeja, jotka ovat riippuvaisia kestävästä energiantuotannosta. 

Tuulivoima-alaa uhkaava ylisääntely jarruttaisi jätti-investointeja

Voimaa Tuulesta -koalition kirjoittama mielipidekirjoitus tuulivoima-alaa uhkaavasta ylisääntelystä julkaistiin Talouselämässä 27.8.2023. Hallitusohjelmaan kirjatut kiristykset sääntelyssä aiheuttavat epävarmuutta markkinoille.

Hallitusohjelmassa on kirjauksia, jotka kiristävät tuulivoima-alaa koskevaa sääntelyä ja on vaarana, että lopputuloksena on ylisääntely. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan pelkästään viime vuonna valmistuneet tuulivoimahankkeet toivat Suomeen 2,9 miljardin euron investoinnit, mutta hallitusohjelmaan kirjatut kiristykset sääntelyssä aiheuttavat epävarmuutta markkinoille ja vähentävät investointien houkuttelevuutta.

Markkinaehtoista tuulivoimaa on rakennettu Suomessa ja vuosia, ja alalle on Suomessa vakiintuneet käytännöt, sääntely ja lainsäädäntö. Heitot tuulivoimakehityksen toimimisesta villin lännen periaatteilla ovat tuulesta temmattuja. Tosiasiassa tuulivoimahankkeet ovat elinkaarensa alusta loppuun varsin vahvasti säänneltyjä.

Sääntelyä kehittäessä on myös tärkeää, ettei tuulivoima-alaa kohdella muihin aloihin nähden kohtuuttomasti. Esimerkiksi lunastuslakia ja säätövoimaa koskevien kirjausten tulee kohdella tuulivoimaa tasavertaisesti muiden alojen kanssa.

Pahinta myrkkyä markkinoille on epävarmuus: jos sääntelyä kaikesta huolimatta lähdetään kiristämään, on työ aloitettava pikaisesti yhdessä tuulivoima-alan toimijoiden kanssa ja määritettävä nopeasti sisältö ja aikataulu.

Päätös tuulivoimahankkeiden rakentamisesta on kunnilla: kunnanvaltuustot tekevät itse esityksiin ja tietoon pohjaten päätöksen siitä, rakennetaanko kunnan alueelle tuulivoimaa ja miltä kaava tulee näyttämään. Monet nykyisistä käytännöistä, kuten tuulivoimaloiden etäisyys asutukseen nähden, sovitaan tiiviissä yhteistyössä hankekunnan kanssa.

Hallitusohjelmassa on myös paljon hyvää alan kasvun näkökulmasta: tuulivoiman tuotantoedellytyksiä kehitetään, liityntäjohtojen rakentamisoikeutta laajennetaan ja Itä-Suomen tuulivoimarakentamista edistetään, siitä kiitos.

Nyt kuitenkin pelkona on, että tuulivoimaa ylisäätelemällä ja jarruttamalla myös hyvät suunnitelmat vetytaloudesta ja kansallisesta vetystrategiasta voidaan heittää roskiin, sillä uusiutuva energia ei riitä niiden toteuttamiseen.

Luotettavan ja puhtaan kotimaisen energian rakentaminen on Suomen ja koko maapallon etu. Esteitä tuulivoimalle rakentamalla suomalaiset kunnat voivat menettää tuulivoiman tuomat taloushyödyt ja Suomi voi menettää vihreän siirtymän tuomia investointeja.

Tarvitsemme vakaan ja ennakoitavan markkinaympäristön, joka meillä jo on. Siksi vetoamme hallitukseen, ettei lähdetä korjaamaan sitä mikä ei ole rikki. Turvataan jatkossakin Suomen kasvu ja ekologisesti kestävä tulevaisuus.

Lue mielipidekirjoitus Talouselämästä.

TIEDOTE: Suomalaiset eivät tiedä tuulivoiman talousvaikutuksista alueille – ”Emme ole onnistuneet viestimään merkityksestä riittävän selkeästi”

Voimaa Tuulesta -koalition tilaaman kansalaiskyselyn mukaan vain reilu puolet (57 %) suomalaisista uskoo, että tuulivoimapuistojen rakentaminen parantaa Suomen kuntien taloustilannetta. Todellisuudessa tuulivoimalla on merkittäviä positiivisia aluetalousvaikutuksia sekä työllisyyden että kuntatalouden osalta. ”Emme alana ole vielä onnistuneet viestimään tuulivoiman aluetaloudellisista vaikutuksista riittävän selkeästi”, myöntää tuulivoimayhtiöiden Voimaa Tuulesta -koalitio. 

Neljän Suomessa toimivan tuulivoimayhtiön Voimaa Tuulesta -koalition tilaama kansalaiskysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2023 ja siinä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä tuulivoimasta, sähköntuotannosta ja energiapolitiikasta. Kyselyn tulosten perusteella 57 % uskoi tuulivoiman rakentamisen vaikuttavan positiivisesti Suomen kuntien taloustilanteeseen, eri mieltä väitteen kanssa oli noin kolmannes suomalaisista. 

”Kyselyn tulokset osoittavat, että emme ole alana onnistuneet viestimään riittävän selkeästi tuulivoiman aluetaloudellisista vaikutuksista. Moni suomalainen on yhä epätietoinen tuulivoiman taloudellisesta merkityksestä kunnille ja maakunnille. Tuulivoiman rakentamisella on kunnille huomattavia suoria talousvaikutuksia, jotka näkyvät muun muassa verotuloissa ja työvoiman tarpeessa. Tuulivoima vahvistaa merkittävästi monien kuntien taloustilannetta ja puhaltaa elinvoimaa alueille, joiden jo uskottiin hiipuvan”, sanoo Voimaa Tuulesta -koalitioon kuuluvan ABO Windin toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi. 

Paikallisosaamista hyödynnetään tuulivoimarakentamisessa erityisesti hankkeiden rakennus-, käyttö- ja kunnossapitovaiheissa. 

”Tuulivoimarakentamiseen liittyy monenlaista työtä, kuten esimerkiksi maansiirto- ja kaapelointityötä, puunpoistoa ja sähkö- ja betonitöitä. Työntekijät tulevat usein lähialueelta. Lisäksi tuulivoiman rakentamisella on epäsuoria vaikutuksia, sillä työmaalla työskentelevä väki tarvitsee majapaikkoja ja aterioita”, Koivuniemi sanoo. 

Esimerkiksi ABO Windin ja Infinergiesin käynnissä olevalla tuulivoimapuistotyömaalla Haapajärven Pajuperänkankaalla arviolta 85 % työntekijöistä on tullut lähialueilta Haapajärveltä, Nivalasta, Limingasta ja Ylivieskasta. Työmaalla on työskennellyt lähes 300 työntekijää rakentamistöiden eri vaiheissa. 

Tuulivoima työllistää Suomessa jo tuhansia – Hautakankaan tuulivoimahankkeen kokonaistuotantovaikutus maakuntaan kymmeniä miljoonia  

Erityisesti tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Suomen Ympäristökeskus Syke:n tekemässä selvityksessä tutkittiin Pyhäjärvelle suunnitteilla olevan Hautakankaan tuulivoimahankkeen talous- ja työllisyysvaikutuksia keväällä 2023. Yhteensä ABO Windin ja Infinergiesin Hautakankaan hanke työllistäisi kahdessa vaiheessa 628–881 työllistä, joista 37–61 vuotuisasti. Lukuun on laskettu välittömät, pääasiassa rakennusalaan liittyvät vaikutukset sekä välilliset vaikutukset, kuten laajemmin elinkeinorakenteeseen osuva työllisyys.

Työllistämisvaikutusten ohella tuulivoima tuo kuntiin rahaa paitsi kiinteistö- ja yhteisöverojen, myös maanomistajien vuokratulojen muodossa. Esimerkiksi maankäyttökorvauksia maksetaan tyypillisesti laajemmin kuin vain tuulivoimalan sijaintikohdan maanomistajalle, jolloin tuulivoima-alueen tuotto on siis parempi kuin saman alueen tuotto metsätalouskäytössä. Samaan aikaan metsätalouskäyttöä voidaan jatkaa tuulivoimapuiston alueella entiseen tapaan puunpuisto huomioiden. 

Hautakankaan hankkeen tuulivoimaloiden teho vaihtelee 6–10 megawatin välillä, ja tuulivoimalan kokoluokasta riippuen hankkeen välilliset ja välittömät kokonaistuotantovaikutukset maakuntaan olisivat ensimmäisessä vaiheessa 23,83–33,10 miljoonaa euroa, ja toisessa vaiheessa 67,16–93,28 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroa hanke toisi Pyhäjärven kunnalle voimalakoosta riippuen ensimmäisessä vaiheessa 0,74–1,02 miljoonaa euroa ja toisessa vaiheessa 2,08–2,88 miljoonaa euroa. 

Tuulivoima keskeisessä osassa teollisuuden investointien varmistamisessa 

Tämänhetkisten talousvaikutusten lisäksi tuulivoima näyttelee merkittävää roolia lähitulevaisuuden mittavien teollisuuden investointien varmistamisessa ja olemassa olevien suurten työllistäjien toiminnan jatkon varmistamisessa. 

”Viime aikoina uutisoitujen teollisuuden uusien jätti-investointien – kuten erilaisten vety-, akku- ja Power-to-X-hankkeiden – ehdottomana edellytyksenä on, että meillä on Suomessa tarjolla riittävästi puhdasta ja edullista energiaa. Ja tähän tuulivoima on selkeä ratkaisu”, kommentoi Energiequellen hankekehitysjohtaja Atte Lohman. 

”Eikä kyse ole vain uusien teollisuuden alojen investoinneista ja työpaikoista, vaan edullinen energia ankkuroi myös nykyistä olemassa olevaa teollisuutta ja työpaikkoja Suomeen. Esimerkiksi Raahen terästehtaan kaltaiset toimijat työllistävät jo nykyisin valtavasti ihmisiä, ja niiden toiminnan jatkuvuuden kannalta puhdas ja edullinen energia on avainasemassa. Myös Euroopassa Suomen valttikortti energiassa on huomattu, ja esimerkiksi alkukeväästä Saksalais-suomalaisesta kauppakamarista kerrottiin, että Saksan energiaintensiivinen teollisuus etsii uusia paikkoja tehtailleen maan kalliin energian takia”, Lohman jatkaa. 

Energiaintensiivisellä teollisuudella tarkoitetaan aloja, jotka kuluttavat paljon energiaa, kuten esimerkiksi perinteiset teräs- ja kemianteollisuus. Niiden lisäksi myös muut teollisuuden alat kärsivät Keski-Euroopan kovista energian hinnoista.  

Tietoa Voimaa Tuulesta -koalitiosta: 

• Voimaa Tuulesta on Suomessa toimivien tuulivoimayhtiöiden yhteenliittymä, joka haluaa edistää tuulivoiman rakentamista Suomeen, ja johon kuuluvat Energiequelle Oy, ABO Wind Oy, Valorem ja Infinergies Finland Oy.  

• Yhtiöillä on Suomessa yhteensä toimivia ja rakenteilla olevia tuulivoimaloita 250. Valmistuessaan tuulivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 1160MW. 

• Yhtiöt ovat halukkaita kehittämään Suomen tuulivoima-alaa ja valmiita investoimaan yhteensä yli 7 miljardia euroa uuteen tuulivoimaan Suomessa. 

Lisätietoja:

Aapo Koivuniemi 
Toimitusjohtaja, ABO Wind Oy 
+358 50 521 5573  
aapo.koivuniemi@abo-wind.fi

Atte Lohman 
Hankekehitysjohtaja, Energiequelle Oy 
+358 44 721 0025 
lohman@energiequelle.fi