Tuulivoimatavoitteet saavutetaan rakentamalla tuulivoimaa myös Itä-Suomeen

Toimittaja Kyösti Jurvelin kirjoitti Kauppalehden artikkelissa 4.11.2021 Itä-Suomen vaikeuksista saada tuulivoimaa, vaikka alueella tuulivoimalle olisi kysyntää. Tuulivoimayhtiö Energiequellen mukaan Suomen tuulivoimatavoitteet voivat jäädä täyttymättä, jos Itä-Suomessa olevia alueita pidetään jatkossakin tuulivoimalta suljettuna. Militääriväki näkee asian toisin.

Tuulivoimayhtiö Energiequellen mukaan Suomen tuulivoimatavoitteet voivat jäädä täyttymättä, jos lupaprosessien valitusoikeuksia laajennetaan ja Itä-Suomen parhaimpia tuulivoima-alueita ei saada käyttöön.

”Suomessa on valtavasti alueita, jotka ovat tuulivoiman kannalta suljettuja”, sanoo toimitusjohtaja Nils Borstelmann.

Itä-Suomesta eri näkemykset

Sitran raportin mukaan tuulivoiman pitäisi nousta Suomessa kapasiteetiltaan merkittävämmäksi lähteeksi, jos Suomi aikoo yltää päästötavoitteisiinsa

”Jos Itä-Suomi pysyy tuulivoimalta suljettuna, tavoitteet jäävät saavuttamatta”, Borstelmann arvioi.

Puolustusministeriön mukaan nykykäytännöillä Suomeen voidaan rakentaa noin 14 000 tuulivoimalaa, joista lähes 3 000 voitaisiin pystyttää Itä-Suomeen

Mallia Perämereltä?

Borstelmannin mielestä yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös se, että Suomessa olisi mahdollista laajentaa Perämeren alueella voimassa olevaa kompensaatiomaksua.

Perämerellä sähköntuottaja, jonka hallinnassa on tuulivoimala, on velvollinen maksamaan tuulivoimamaksun, jolla tutkiin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Alueella vaikutukset valvontaan on selvitetty ja arvioitu ennalta, eikä arviointia lausuntomenettelyineen edellytetä.

Valtioneuvoston kesällä julkaisemassa raportissa kompensaatiomaksun laajentamisen puolesta ei kuitenkaan liputettu. Raportin mukaan haasteena on, että alueelle toteutuvien tuulivoimaloiden määrää on ennalta vaikea arvioida.

Valitusruuhkaa purkamaan

Tuulivoimayhtiöt ovat kauan valitelleet hankkeisiinsa liittyvien valitusprosessien pituutta. Liki kaikista hankkeista valitetaan, ja prosessit voivat kestää useita vuosia. Suomessa on käynnissä lakihankkeita, jotka voivat laajentaa entisestään valitusmahdollisuuksia.

”Kaikki sanovat, että luvitusta pitää helpottaa, mutta käytäntö näyttää päinvastaiselta. Asia ei koske pelkästään tuulivoimaa, vaan koko energiajärjestelmää. Tämä on riski Suomen kilpailukyvyn kannalta”, Borstelmann sanoo.

Hänen mukaansa oikeusasteiden resursseja pitäisi kasvattaa, jotta valitukset voitaisiin käsitellä nykyistä nopeammin.

”Nyt tilanteemme näyttää Suomessa hyvältä. Meidän pitää kuitenkin katsoa useita vuosia eteenpäin. Mitkä ovat investointiemme tuottomahdollisuutemme täällä tai vastaavasti muualla”, Borstelmann toteaa.

Etuja paikallisille

Hänen mukaansa tuulivoimalapuistojen hyväksyttävyyttä voidaan lisätä sillä, että niiden vaikutuspiirissä asuvat ihmiset voidaan sitouttaa hankkeisiin.

”Saksassa meillä on hankkeita, joissa alueen ihmiset voivat osallistua tuulivoimalan investointiin tai he voivat saada sähkönsä edullisemmin”, Borstelmann kertoo.

Hän toivoo, että vastaaville toimille voitaisiin myös Suomessa avata nykyistä parempia mahdollisuuksia.

Lue Kauppalehden juttu täältä.

Itä-Suomikin haluaa lisää tuottavaa tuulivoimaa

Toimittaja Juha Honkonen kirjoitti Uutissuomalaisen artikkelissa 19.10.2021 Itä-Suomen halusta pystyttää tuulivoimaa nykyistä selvästi enemmän, mutta esteeksi nousevat tuulivoimayhtiöiden mukaan usein Puolustusvoimien tutkat. Asia koetaan epätasa-arvoisena, ilmenee Uutissuomalaisen alueen maakuntajohtajille tekemästä kyselystä.

Pohjanmaalla jotkut tähän asti selvitystilaa lähentyneet kunnat ovat pelastaneet taloutensa tuulivoiman kiinteistöverotuottojen ansiosta. Neljä Pohjanmaan maakuntaa vastaavat 75:tä prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista.

”Maakuntaamme jää kuntia, jotka eivät pääse hyödyntämään niin tuulivoimarakentamisen positiivisia imago- ja päästötasevaikutuksia kuin vero- ja vuokratulojakaan”, kertoo Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen.

”Itäinen Suomi on jäänyt jälkeen tuulivoimainvestoinneissa, mikä lisää entisestään eriarvoisuutta kuntien välillä maan eri osissa”, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen sanoo.

Suomen tuulivoimayhdistyksen ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan Itä-Suomessa olisi tuulivoimalle suuri potentiaali.

Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa tuulivoimapuistoja ei ole lainkaan

”Mikäli Itä-Suomi jää pysyvästi tuulivoiman mustaksi alueeksi, tulisi miettiä alueelle oikeudenmukainen kompensaatio, koska maanpuolustuksen intressi palvelee koko Suomea tasapuolisesti”, ehdottaa Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.

”Etelä-Savo on ainoita maakuntia, joissa ei vielä ole teollisen mittakaavan tuulivoimaa. Päästöttömän energian tarve on suuri, ja tuulivoima voisi olla keskeinen ratkaisu”, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo.

Tuulivoima kaikkein potentiaalisin sähköntuotantokeino

Sitran lokakuussa julkaiseman selvityksen mukaan maalla oleva tuulivoima on kaikkein potentiaalisin sähköntuotantokeino. Se on edullisinta ja päästötöntä. Sähköntuotannossa tuulivoiman osuus kasvaa selkeästi suurimmaksi jo vuoteen 2035 mennessä, yltäen Sitran skenaariossa jopa 73 prosenttiin 2050. Maakunnissakin on tehty tuulivoimaselvityksiä.

”Juuri valmistunut tuulivoimaselvitys osoittaa, että jopa yli 20 prosentin tavoitteeseen (kokonaissähköntuotannosta) on mahdollista päästä”, Pohjois-Savon Korhonen vastaa.

Tuulivoimaa rakentavasta ABO Windistä havainnollistetaan, että kun Pohjois-Pohjanmaalla on kehitteillä yli 1 800 voimalaa, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa niitä on vain 16.

”Rakentamista pitäisi hajauttaa. On vähän höhlää, että tuotanto on pohjoisessa, vaikka asutus on etelässä”, toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi sanoo.

Pohjoinen–etelä-suuntaista siirtokapasiteettia tarvitaan ABO Windin mukaan lisää. Itä-Suomen lisäksi myös monella muulla alueella tuulivoiman määrä on hyvin alhainen. Jatkossa tilanne on kuitenkin toinen, sillä esimerkiksi Keski-Suomessa on käynnissä 20 eri tuulivoimapuistohanketta. Yhdessä puistossa voi olla jopa kymmeniä tuulivoimaloita.

Yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa

Vaikka Itäisen Suomen maakuntajohtajat haluaisivat alueelleen nykyistä enemmän tuulivoimaa, myös Puolustusvoimia ymmärretään.

”Turvallisuuspolitiikka on meillekin tärkeintä – aluekehitys vasta kakkosena. Luotamme erittäin hyvään yhteistyöhömme Puolustusvoimien kanssa. En missään tapauksessa kyseenalaista Puolustusvoimien asiantuntemusta asiassa”, Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola sanoo.

”Meillä on luottamus Puolustusvoimien asiantuntemukseen. Asia ratkeaa yhteistyössä”, kommentoi Pohjois-Karjalan Hirvonen.

Lue Uutissuomalaisen juttu täältä.

Sijoittajatkin haistoivat vedyn mahdollisuudet – Teknologiaa kehittävien yhtiöiden kurssit nousukiidossa

Toimittaja Henri Koponen kirjoitti Kauppalehden artikkelissa 16.12.2020 vetyteknologiaan sijoittamisen tärkeydestä juuri nyt. Tuulivoiman kanssa tehtyä virhettä ei pidä toistaa Suomessa, sillä hidas reagointi ja tiukka sääntely voivat johtaa myös vetytalousinvestointien ajautumiseen muualle, varoittavat tuulivoimakehittäjät.

”Tanska voitti Vestaksen kanssa pelin. Se johtuu siitä että siellä lähdettiin hyvin aikaisessa vaiheessa kasvattamaan kotimarkkinaa. Vestas pääsi testaamaan tuotteensa ja tuottamaan tuulivoimaa vuosikymmen ennen monia kilpailijoita. Vaikka silloin tuntui siltä, ettei se ole kannattavaa”, summaa Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen.

Tanskalainen tuuliturbiinivalmistaja Vestas on nyt yksi maailman johtavista tuulivoimatoimijoista. Yhtiön markkina-arvo on yli 30 miljardia euroa, ja se teki vuonna 2019 yli 12 miljardia euroa liikevaihtoa. Yhtiö muodostaa jo tuntuvan siivun koko pienen maan bruttokansantuotteesta.

Savolaisen mukaan Suomellakin oli tuulivoimatoimijoita, joista olisi voinut tulla suuria. ”Jäimme kelkasta, sillä kotienergiamarkkinoita ei ehditty saada kasaan, vaikka meillä oli paljon paremmat olosuhteet kuin Tanskassa. Silloin tuulivoima nähtiin meillä eräänlaisena puuhasteluna, jolla ei ole näköpiirissä tulevaisuutta.”

Vaikka vetytalous otetaan nyt ajatuksen tasolla vakavammin, lopputulos uhkaa olla sama.

"Emme ole Euroopan eturintamassa miltään osin tässä.”

Vetyosakkeet kovassa nosteessa

Maailmalla moni yhtiö on jo haistanut vedyn tuomat mahdollisuudet, ja viimeistään tänä vuonna kyytiin ovat hypänneet myös sijoittajat. Yksi alan pioneereista on yhdysvaltalainen Plug Power, joka kehittää erityisesti liikenteessä hyödynnettävää akkukennoteknologiaa. Yhtiön markkina-arvo on lähes kymmenkertaistunut tänä vuonna.

Kovassa nosteessa on ollut myös norjalainen Nel ASA, joka kehittää ja myy teknologioita puhtaan vedyn tuottamiseen, säilöntään ja jakeluun. Kyseessä ei ole uusi tulokas, sillä yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1927.

Vaikka monen yhtiön arvostus on jo kipurajalla, ennusteissa on nousunvaraa. EU:n vetystrategiassa arvioidaan, että vetyteknologia voisi kattaa neljänneksen maailman energiantarpeesta vuoteen 2050 mennessä.

Analyysitalo Barclays laskee vetymarkkinan kasvavan siihen mennessä 70 miljoonasta tonnista vuodessa jopa 800 miljoonaan tonniin vuodessa. Jaettavana olisi pyöreästi lähes 1 000 miljardin euron markkina.

Lue Kauppalehden juttu täältä.

Vetytalous on luomassa miljardien eurojen markkinan, johon Suomen olisi syytä ehtiä mukaan

Toimittaja Henri Koponen kirjoitti Kauppalehden artikkelissa 16.12.2020 vetytalouden tulevaisuudesta ja sen tärkeästä roolista tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Tuulivoimakehittäjien ja asiantuntijoiden mukaan teollisen mittaluokan pilotointeja tulisi saada käyntiin jo nyt, mikäli kelkassa halutaan pysyä.

Suomi on moneen muuhun Euroopan maahan nähden jo hälyttävästi jälkijunassa vetytaloudessa, sanoo Megatuuli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen.

”Tuotannollisia vetyinvestointeja ja edistyksellisiä toimia markkinan luomiseksi ei ole tehty Suomessa vielä laisinkaan, vaikka syytä olisi”, Savolainen summaa. Esimerkiksi Saksa on ilmoittanut yhdeksän miljardin euron, Ranska seitsemän miljardin ja Espanja kymmenen miljardin euron investoinneista vetyteollisuuteen.

”Energiamurros on tehtävä joko viivytellen pakon edessä tai siten että otetaan sieltä ne liiketoimintamahdollisuudet irti mitä otettavissa on.”

Miksi juuri tuulivoimakehittäjät katsovat nyt vetytalouteen?

Vihreän vedyn tuottaminen tapahtuu elektrolyysillä, joka vaatii vettä ja paljon uusiutuvaa sähköä. Vettä Suomessa riittää, ja tuulivoimatuotannon määrä on jo olemassa olevien luvitusten myötä jopa kaksinkertaistumassa. Vety auttaa ratkomaan ongelmaa tuulivoiman varastoinnissa.

”Suomesta on tulossa yksi Euroopan parhaista tuulivoiman tuotantoalueista. Ja meidän energianvientimahdollisuutemme tulee linkittymään vetytalouteen, josta syntyy automaattisesti miljardien vientimarkkina. Vedyn tuotantolaitosten ympärille syntyy seuraava investointiaalto tuulivoiman ohella”, Savolainen sanoo.

Tukirahaa tarjolla runsaasti

Markkinaehtoisesti pilottihankkeet vedyn tuottamiseksi eivät vielä ole kannattavia, vaan ne vaativat julkista rahaa. Tämä on huomioitu ainakin EU:n seuraavina vuosina jaettavan elvytysrahan yhteydessä. Paketissa vetyteollisuus on yksi pääkohteista, kun Euroopassa etsitään keinoja hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi.

EU:n vetystrategiassa tuotantoon lasketaan 24–42 miljardin euron investointitarve kuluvan vuosikymmenen aikana. Konkreettisissa strategioissa on monen mielestä vielä toivomisen varaa.

”Koronamiljardien tilanne on sikäli absurdi, että meillä on kasoittain rahaa eikä varmuutta siitä, mihin sitä pitäisi käyttää. Jopa vahva tahdonilmaisu julkiselta sektorilta olla mukana vetytalouden edistämisessä veisi aika pitkälle”, sanoo ABO Windin toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi.

”On pidettävä huolta siitä, ettei tukiraha mene vanhan energiantuotannon tukemiseen.”

Teollisen mittaluokan hankkeita saatava käyntiin

Vaikka monessa maassa on jo tehty päätöksiä isoista investointisummista, hankkeet eivät vielä ole toiminnassa, muistuttaa LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen.

Pohjoismailla on etu edullisessa ja puhtaassa sähkössä, ja potentiaali kasvaa. Esimerkiksi Saksassa energia on huomattavasti kalliimpaa. Vaikka siellä on tuulivoimaa monikymmenkertainen määrä, tuotanto-olosuhteissa se ei pärjää Suomelle tai Ruotsille.

”Ei Suomi ole kelkasta pudonnut. Markkinaa tulisi kuitenkin olla mieluummin kärkijoukossa kehittämässä eikä seuraajana. Teollisen mittaluokan pilotointeja pitäisi saada nopeasti liikkeelle”, Partanen sanoo.

Partasen mukaan investoinnit tulee tehdä hyödyntäen Suomen vahvuuksia. Vedyn tekemiseen tarvittava teknologia ei ole uutuus, ja sitä pilotoidaan isossa mittakaavassa ympäri Eurooppaa. Suomessa voitaisiin sen sijaan keskittyä vedyn jalostamiseen pidemmälle.

”Täällä on mahdollisuus tehdä kilpailukykyisesti synteettisiä polttoaineita. Nimenomaan sillä reitillä on edettävä mieluummin nopeasti kuin hitaasti, ja asian opettelussa on kiire.”

Synteettisiä polttoaineita valmistetaan vedystä ja hiilidioksidista. Suomessa on tarjolla paljon pistemäisiä, biopohjaisia hiilidioksidilähteitä etenkin metsäteollisuudessa. Vetyteollisuudessa vety on siis jalostusketjussa alimpana, ja eteenpäin jalostettaessa erilaisiksi polttoaineiksi ja kemianteollisuuden tuotteiksi sen tuotearvo kasvaa.

Partasen mukaan vetytalouden edistämisessä korostuu nyt kaksi asiaa: sopivan kokoinen investointituki ja ennen kaikkea liiketoimintaympäristön regulaatio.

”Jos annetaan vain tuki, muttei luoda toimivaa markkinaa, pitäisi tukirahaa laittaa ihan tolkuttomasti. Jos biopohjaisen hiilidioksidin jalostamisessa saadaan kehitystyö tehtyä siten, että ollaan kilpailukykyisiä, investoinnit tapahtuvat yksityisellä rahalla. Yhteiskunnan ei tarvitse silloin sitä rahoittaa, mutta sen on luotava toimintapuitteet ja regulaatio.”

Kansallinen strategia puuttuu

Suurta liiketoimintaa vedystä tulee vasta seuraavien vuosikymmenten kuluessa. Se ei Partasen mukaan tarkoita, että on varaa odottaa.

Itse vetytuotantoa suurempi markkina investointien ja työpaikkojen suhteen voi olla siinä tarvittavien teknologioiden, laitteiden ja järjestelmien kehittäminen ja vieminen ympäri maailmaa. Se edellyttää, että suomalaiset toimijat saavat opin jo ajoissa.

Tulevan vetybuumin ovat haistaneet jo ainakin FortumNeste ja Wärtsilä. Teräsyhtiö SSAB on aloittanut hankkeen fossiilivapaan teräksen tuottamiseksi sähkön ja vedyn avulla.

Sitten tarvitaan vielä strategia. Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, muttei kansallista vetystrategiaa.

”Tämä on vähän tällainen toivomusten tynnyri, että mitä esimerkiksi elpymisrahoilla halutaan rahoittaa, mutta strategiset linjaukset ovat vielä korkealla abstraktiotasolla. Sieltä on tultava pari tasoa alaspäin ja päätettävä, mihin alueisiin panostetaan”, Partanen sanoo.

Vielä ei riitä päätös siitä, että tuotetaan vetyä ja viedään vetyä. Sen sijaan strategiavalinnalla voidaan jo nyt päättää jalostaa vetyä korkeamman jalostusasteen tuotteiksi niillä keinoilla, joissa Suomella on kilpailuetu.

Lue juttu Kauppalehden sivuilta täältä.

Tuulivoimayhtiöt vyöryttävät miljardi-investoinnit maakuntiin lähivuosina – Itä-Suomi jäämässä pois jättipotin jaosta

Toimittaja Kalle Schönberg kirjoitti Ylen artikkelissa 7.10.2020 maakuntiin lähivuosina tehtävistä merkittävistä tuulivoimainvestoinneista sekä niiden työllisyysvaikutuksista ja verotuotoista.

Tuulivoimasijoittajien mukaan Suomeen on nyt rakenteilla noin 440 uutta tuulivoimalaa, jotka valmistuvat vuosina 2020-2022. Rahaa voimaloiden rakentamiseen käytetään noin 2,2 miljardia euroa ja lähes kaikki uudet voimalat rakennetaan ilman valtion tukea.

Tuulivoimayhtiöillä on niin sanotusti myötätuuli purjeissa.

”Tuulivoima on nyt edullisin tapa tuottaa sähköä ja samalla ollaan menossa siihen suuntaan, että sähköä tarvitaan yhä enemmän”, tuulivoimasijoittajia edustavan Voimaa tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen kertoo.

Rahavyöry jatkuu

Kova investointitahti näyttää myös jatkuvan. Voimaa tuulesta -yhteenliittymä arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tuulivoima tuo suurimman osan Suomen teollisista investoinneista.

”Tuulivoimaan sijoitetaan jo nyt noin miljardi euroa vuosittain ja odotamme, että tämä jatkuu myös koko tämän vuosikymmenen. Tämä on noin neljännes Suomen kaikista teollisista investoinneista”, Seppo Savolainen kertoo.

Samaa viestiä tulee myös muilta alan suurilta toimijoilta kuten Helsingin seudun Helen-sähköyhtiöltä. Vuoden 2019 lopulla Suomessa oli toiminnassa noin 750 tuulivoimalaa, joiden tuottamalla sähköllä katettiin noin seitsemän prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.

Rakenteilla olevat tuulivoimalat reilusti yli kaksinkertaistavat Suomen tuulella tuotetun sähkön määrän.

Sähköistyminen lisää investointeja

Miljardilla eurolla saa noin 200 tuulivoimalaa vuodessa, mutta tuulivoimaan liittyvät investoinnit eivät jää edes tähän. Lähivuosina on odotettavissa yhä enemmän myös muita yhteiskunnan sähköistymiseen liittyviä investointeja.

Sähköistyminen on välttämätön osa siirtymistä pois fossiilisten energialähteiden käytöstä. Tavalliselle kuluttajalle tämä näkyy esimerkiksi siirtymisenä hybridi- ja sähköautoihin. Teollisuudessa tämä voi näkyä esimerkiksi siirtymisenä käyttämään tuulisähköllä tuotettua vetyä teollisten prosessien energianlähteenä.

”Tulevaisuudessa jopa puolet kaikista teollisista investoinneista voi liittyä markkinaan, jonka tuulivoima saa aikaan”, Seppo Savolainen arvioi.

Seuraava askel energian varastointi

Yksi suuri teollisten investointien kohde tulee olemaan myös erilaiset energian varastointiin liittyvät laitokset, jotka tällä hetkellä ovat vielä täysin lapsenkengissä.

Tällaisia laitoksia ovat esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön varastointi suuriin akustoihin tai vedyn valmistaminen vedestä elektrolyysin avulla, johon tarvitaan paljon sähköä.

Tuulivoimatuotannon kasvu ja tästä johtuva sähkön hinnan lasku tekevät tällaiset investoinnit Savolaisen mukaan käytännössä väistämättömiksi.

”Näitä ruvetaan tekemään sitten, kun sähkön hinnan vaihtelut lisääntyvät tarpeeksi ja sähkö on useina viikkoina erityisen halpaa. Tällöin vedyn tuotanto ja myöskin sähkön varastointi tulevat kannattaviksi”, Seppo Savolainen sanoo.

Jossain vaiheessa tuulivoimaa siis tuotetaan niin paljon, että sähkön hinta laskee sähkömarkkinoilla ajoittain niin alhaiseksi, että vedyntuotanto ja sähkön varastointi suuriin akkuihin tulevat taloudellisesti järkeviksi.

Ratkaiseva käänne tulossa

Sopiva markkinatilanne tällaisille investoinneille Suomessa voi olla jo lähellä.

”Sanoisin, että parin vuoden sisällä näitä aletaan näkemään. Nythän on jo olemassa näihin liittyviä pilottihankkeita”, Seppo Savolainen sanoo.

Sähkön varastointiin ja vedyn tuotantoon virtaavan rahan määrä voi olla huomattava.

” Investointien tahti voi kyllä yllättää, kun nämä lähtevät käyntiin”, Savolainen sanoo.

Vedyn tuotanto mahdollistaa myös synteetttisten polttoaineiden tuotannon.

Investointeja maakuntiin

Tuulivoimainvestoinnit ovat mielenkiintoisia myös siksi, että ne kanavoivat huomattavia määriä rahaa maakuntiin ja jopa syrjäseuduille, joille on muuten vaikeuksia saada teollisia investointeja. Voimaa tuulesta -yhteenliittymä arvoi, että nyt rakenteille olevien tuulivoimaloiden 2,2 miljardin euron investoinneista paikallisen työn osuus on noin 730 miljoonaa euroa.

Yksi tuulivoimala tuo kuntaan elinkaarensa aikana kiinteistöveroja keskimäärin 400 000 euroa. Vakituisia työpaikkoja tuulivoimalat eivät juurikaan luo, mutta tuulipuistojen huoltotoiminta voi tuoda uusia työpaikkoja kuntiin.

Enemmän työpaikkoja saattavat luoda sähkön varastointiin ja vedyn tuotantoon liittyvät investoinnit, jotka kohdistuvat todennäköisesti samoille paikkakunnille kuin tuulivoimainvestoinnit.

”Tämä johtuu siitä, että sähkön siirto on kallista. Näin esimerkiksi vedyntuotantolaitoksen sijoittaminen tuulivoimalan läheisyyteen on kustannustehokkain sijoittamisvaihtoehto!, Seppo Savolainen sanoo.

Itä-Suomi uhkaa jäädä pois kelkasta

Suuri osa maasta uhkaa kuitenkin jäädä syrjään tuulivoimarakentamisesta. Useat Itä-Suomeen ja Suomenlahden rannikolle suunnitellut tuulivoimalahankkeet ovat saaneet puolustusvoimilta kielteisiä lausuntoja sijoituspaikoistaan. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimaloilla voi olla kielteisiä vaikutuksia puolustusvoimien tutkavalvontaan.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa tuulivoimahankkeet ovat tämän vuoksi käytännössä jäissä. Lappeenrannan kaupunki patistaakin valtiovaltaa nopeuttamaan tuulivoimarakentamisen esteiden purkamista.

”Haluaisimme yhdessä puolustusvoimien ja valtionhallinnon kanssa vauhdittaa tätä asiaa, koska tässä on kysymys erittäin suuresta asiasta Lappeenranalle ja Etelä-Karjalalle”, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen kertoo.

Heinonen uskoo, että Etelä-Karjalaan voitaisiin saada yli sadan miljoonan euron investoinnit jopa kymmenen tuulipuiston rakentamiseen.

Hallitusohjelmassa on kirjaus valtion aikomuksesta etsiä ratkaisuja puolustusvoimien tutkavalvonnan tuulivoimarakentamiselle aiheuttamiin ongelmiin. Asiaa pohtii parhaillaan valtionhallinnon työryhmä, jonka esityksiä on odotettavissa ensi vuoden keväällä.

Puolustusvoimien mukaan itärajalle voi rakentaa

Puolustusvoimissa myönnetään, että Kaakkois-Suomi ja erityisesti Suomenlahden rannikko ovat tutkavalvonnan vuoksi vaikeita alueita tuulivoiman rakentamiselle. Puolustusvoimien mukaan mitään yleistä kieltoa tuulivoiman rakentamiselle Itä-Suomeen ei kuienkaan ole.

”On harhakäsitys, että puolustusvoimat suhtautuisi kielteisesti tuulivoimahankkeisiin. Varmasti sinne on mahdollista rakentaa lisää tuulivoimaa”, insinööri Jussi Karhila pääesikunnasta vakuuttaa.

Karhila jopa epäilee, että tuulivoimayhtiöt ovat turhaan lyöneet jarruja pohjaan uusien hankkeiden valmistelussa Kaakkois-Suomeen.

”Minulla on vähän sellainen tunne, että puolustusvoimilta pyydetään hieman arastellen näitä lausuntoja, vaikka tämä meidän lausuntohan on ilmainen. Se tehdään virkatyönä.”

Lue juttu Ylen sivuilta täältä.

Jätti-investoinnit seisovat: Tuulivoimayhtiö törmäsi kaameaan valitusrumbaan

Toimittaja Kyösti Jurvelin kirjoitti 28.9.2020 Kauppalehteen siitä, kuinka valitusrumba viivästyttää miljardiluokan tuulivoimainvestointeja.

Tuulivoimahankkeet ovat jumittuneet valituskierteeseen. Valituskierre alkaa tyypillisesti kunnanvaltuustojen hyväksyttyä tuulivoimakaavan.

Alkuvuonna tällaisia hankkeita oli 44 tuulipuistoa, joissa olisi noin 700 tuulivoimalaa. Yhden tuulivoimalan keskimääräinen investointi on noin 5 miljoonaa euroa. Tällöin kyse on noin 3,5 miljardin investoinneista.

Alalla arvioidaan, että hankkeista valtaosa, arviolta 60–90 prosenttia, on valituskierteessä, joten noin kahden–kolmen miljardin investoinnit seisovat oikeuskäsittelyiden seurauksena.

”Periaatteessa luvitus on yksinkertainen asia. Päätöksiä, joista voidaan valittaa on kuitenkin paljon, ja oikeusasteita on useita, ja käsittelyajat ovat pitkiä. Valituksissa pitäisi puuttua mahdollisiin laittomuuksiin, mutta usein valituksilla tähdätään vain hankkeiden viivästyttämiseen”, sanoo tuulivoimayhtiö ABO Windin toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi.

Yhtiöllä on rakenteilla vajaat 50 tuulivoimalaa.

Valituslista pitkä kuin nälkävuodet

ABO Wind törmäsi valitusrumbaan muun muassa Pihtiputaan-hankkeessaan. Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan lokakuussa 2015. Noin viiden vuoden oikeuskäsittelyjen jälkeen hankkeen rakentaminen on aloitettu nyt vuonna 2020.

”ABO Windin Pihtiputaan hankkeessa kaikki valitukset on tehty suurin piirtein samoin perustein, ja yhtiö on voittanut oikeudessa kaikilla kerroilla”, Koivuniemi kertoo.

Mistä Pihtiputaalla on sitten valitettu? Lista on pitkä: kaavan hyväksymispäätöksestä, rakennusluvista, ympäristöluvasta, tietoimituksesta, sähköaseman rakennusluvan jatkoajasta, kaapelisijoituspäätöksestä ja rakennuslupien muutoksesta. Valituksista osa eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

”Monilla luvilla, kuten rakennusluvilla, on määräajat. Jatkolupia voi saada, mutta niistäkin voi valittaa. Päästään ikiliikkujatyyppiseen tilanteeseen”, Koivuniemi kuvaa valitusten noidankehää.

Kun hanke venyi, myös voimalatyypit menivät uusiksi, kun tekniikka ajoi alkuperäislaitosten ohi.

”Valitukset nostavat kustannuksia, yksistään Pihtiputaalla puhutaan useiden satojen tuhansien eurojen paukusta. Kustannuksista saimme lopulta takaisin kolme tuhatta euroa”, Koivuniemi kertoo.

Hallinto-oikeuksiin lisää tuulivoimaspesialisteja

Tuulivoimaa kaavoitetaan tällä hetkellä niin paljon, että niihin liittyvät valitukset ovat ruuhkauttaneet hallinto-oikeudet. Valituksilla on lailliset perusteet, ja ne ovat luonnollinen osa rakentamisprosessia.

”Alan kannalta on oleellista, että hallinto-oikeuksiin saataisiin lisää resursseja ruuhkien purkamiseen”, sanoo Suomen tuulivoimayhdistyksen viestintäpäällikkö Anna Tiihonen.

Koivunimen mukaan jokaiseen hallinto-oikeuteen ei tarvitsisi lisäresurssina kuin muutaman pääasiassa tuulivoimavalituksiin erikoistuvan käsittelijän.

”Erityisesti resursseja tarvitaan Vaasan ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksiin, koska niiden alueilla rakennetaan eniten tuulivoimaa”, Koivuniemi toteaa.

Hän muistuttaa, että rakennusvaiheessa tuulivoimapuistot ovat merkittäviä alueellisia työllistäjiä. Kun puistot valmistuvat, ne raksuttavat kunnille kiinteistöverotuottoja.

”Koronan hidastamassa taloudessa tuulivoimahankkeet ovat erittäin tärkeitä. Nyt nopeat oikeusprosessit ovat erittäin tarpeellisia”, Koivuniemi toteaa.

EK:n vuoden 2020 investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteiden investointien arvo on noin 4,5 miljardia euro. Tuulivoimainvestoinnit ovat noin 1,0–1,5 miljardia euroa. Tällöin tuulivoiman osuus kaikista kiinteistä teollisista investoinneista olisi jo noin 25 prosenttia.

Fakta: Miljardien eurojen viivästykset

  • Suomessa on kaavavaiheessa hyväksyttyjä tuulivoimahankkeita nyt noin 3,5 miljardin euron arvosta.

  • Näistä hankkeista valtaosa, arviolta 60–90 prosenttia on valituskierteessä, joten noin 2–3 miljardin investoinnit seisovat oikeuskäsittelyiden seurauksesta.

  • Tuulivoimahankkeiden luvituksen kokonaiskesto valituksineen on venynyt nykyisin 5–7 vuoden pituiseksi, joka on johtanut siihen, että merkittävä osa kaavoista on jo lainvoimaiseksi tullessaan vanhentuneita.

Lue juttu Kauppalehdestä täältä.

Tuulisähkön vientikysyntä kasvaa uusien siirtoyhteyksien myötä

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen vastasi Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan (20.8.) väitteeseen siitä, ettei tuulisähkön vientimahdollisuudet olisi realistisia. Kirjoituksessaan hän toteaa, että faktat osoittavat, että puhtaan, kotimaisen ja edullisen tuulisähkön tarve tulee kasvamaan valtavasti meillä Suomessa sekä Euroopan tasolla. Tämä merkitsee tuulisähkön merkittävää kotimaisen kysynnän ja vientikysynnän kasvua.

Tuulivoiman houkuttelevuudesta yhteiskunnan ja rahoittajien silmissä kertoo se, että kahden viime vuoden aikana Suomessa on aloitettu rakentamaan 1 600 MW:n edestä uusia markkinaehtoisia tuulivoimahankkeita, joiden investointiarvo on noin kaksi miljardia euroa. Nykyisten voimaloiden käyttöikä on yli 30 vuotta. Rahoittajat eivät tarkastele hankkeita yhden vuoden sähkönhinnan perusteella. Puhtaan sähkön tarve on globaali kehitys, johon tuulivoimalla vastataan.

Tarvitsemme Suomessa lisää puhdasta sähköä, ja tuulivoima on edullisin sähköntuotannon muoto. Sanna Marinin hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on se, että Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta ja saavuttaa sen vuonna 2035. Eri yhteiskunnan osa-alueiden sähköistäminen on tärkein yksittäinen keino saavuttaa hiilineutraalius.​

Energiateollisuuden keväällä 2020 tekemän hiilineutraaliustiekarttoihin liittyvän vähähiiliskenaarion mukaan pelkästään teollisuuden sähkön tarve kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Arvion mukaan Suomen sähköntarve nousee nykyisestä 87 terawattitunnista 135 terawattituntiin vuoteen 2050 mennessä.

Suomi tuo tällä hetkellä käyttämästään sähköstä noin 25 prosenttia eli noin 20 terawattituntia. Tulevaisuudessa voimme korvata tuon tuontisähkön kotimaisella puhtaalla tuulisähköllä ja viedä vuosittain vähintään saman verran eli 20 terawattia.

Olemme jo nyt osa Pohjoismaista sähkömarkkinaa. Sähköverkko toimii yhtä hyvin molempiin suuntiin, tuontiin ja vientiin. Lisäksi eurooppalainen sähköverkko integroituu vauhdilla, mikä parantaa myös Suomen sähkönvientiedellytyksiä.

Vuoteen 2030 mennessä valmistuu Norjasta ja Ruotsista uusia siirtoyhteyksiä sekä Iso-Britanniaan että Saksaan. Tällöin Pohjoismainen sähkömarkkina integroituu vielä tiiviimmin eurooppalaiseen sähkömarkkinaan. Pyrkimys eroon fossiilista energiasta lisää puhtaan sähkön tarvetta ja kysyntää Euroopan sähkömarkkinoilla.

Kotimainen sähköntuotanto on myös huoltovarmuuskysymys. Tuulivoima korvaa aina tuontisähköä ja vahvistaa näin Suomen sähköomavaraisuutta sekä parantaa Suomen huoltovarmuutta. ​Koronakriisi esti ihmisten liikkuvuuden, koska eri valtiot sulkivat rajansa. On täysin mahdollista, että erityyppisessä kriisissä ulkomaat priorisoivat oman energiantarpeensa, joten Suomen tulee olla mahdollisimman vähän riippuvainen tuontienergiasta.

Lue kirjoitus Kauppalehdestä täällä.

Markkinaehtoista tuulivoimaa rakennetaan nyt yli kahdella miljardilla eurolla

Toimittaja Matti Kankare kirjoitti 28.5.2020 Kauppalehteen siitä, että tuulesta on tulossa Suomeen uutta sähkötehoa muutamassa vuodessa yhtä paljon kuin rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta. 

Suomeen on rakenteilla parhaillaan noin 2,1 miljardilla eurolla 1 629 megawatin edestä uutta tuulivoimaa markkinaehtoisesti. Voimalat valmistuvat kolmen vuoden aikana 2020–2022. Tuulesta on siten tulossa Suomeen uutta sähkötehoa muutamassa vuodessa yhtä paljon kuin rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta. 

Muutos aiempaan on hirmuinen. Jo viime vuonna markkinaehtoista tuulivoimaa valmistui 242 megawatin tehon edestä. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2022 lopussa Suomessa on markkinoilla lähes 1 900 megawattia markkinaehtoista tuulivoimaa ja 2 000 megawattia veronmaksajien tukemaa syöttötariffituulivoimaa. 

Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen uskoo tuulivoimalainvestointien jatkuvan Suomessa ainakin vuoteen 2035 asti 500–1 000 megawatin vuositahtia. 

”Kaikkiaan sinne 10 000 mega- wattiin asti.” 

”EK:n investointitiedustelussa tehdasteollisuuden investoinnit tulisivat olemaan tänä vuonna 7,4 miljardia euroa, josta energiateollisuuden investoinnit ovat 2,8 miljardia euroa. Kun siitä summasta lasketaan sähkövoiman tuotantoon tulevat investoinnit, voi todeta tuulivoimaloiden osuuden hyvin merkittäväksi”, Savolainen sanoo. 

Tänä vuonna uutta tuulivoimaa valmistuu Suomen Tuulivoimayhdistyksen ylläpitämän tilaston mukaan 385 megawattia, mutta ensi ja seuraavana vuonna yhteensä jo yli 1 200 megawattia. 

”Iso osa hankkeista on PPA-sopimuksilla, mutta muutama tuulivoimala-alue rakennetaan nyt pelkästään myös sähkön markkinahinnan varaan toimivaksi.” 

PPA-sopimuksilla tarkoitetaan sitä, että tuulivoimaloissa tehtävä sähkö on myyty jo ennakkoon suurelle ostajalle kuten Ikealle tai Googlelle takuuhintaan, yleensä 10–15 vuodeksi. 

Ongelmana ovat Savolaisen mukaan vanhentuneet tuulivoimala-alueiden kaavat. 

”Esimerkiksi Megatuulen kohdalla kaavoituksen valmistuminen vei vuosia, kun vuonna 2011 aloitetut prosessit kävivät – yhtä sattumaa lukuunottamatta – ensin hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tänä aikana tuulivoimaloiden teknologia kehittyi hurjasti.” 

”Haaste on nyt se, että osassa kuntia kaavamääräykset on otettu niin kirjaimellisesti, että ne estävät nykyaikaisten voimaloiden rakentamisen. Voimalat ovat nyt korkeampia ja lavat pidempiä kuin kaavoitushetkellä oli tiedossa.” 

Savolainen toivookin, että jos hankkeen päivityksen yhteydessä ympäristövaikutukset pysyvät samoina tai ovat vähäisemmät kuin alkuperäisessä luvassa, muutos tulisi tehdä rakennuslupamenettelyin sen sijaan, että aloitettaisiin uusi, vuosia kestävä kaavoitusprosessi. 

Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola pitää Savolaisen toivetta mahdollisena. 

”Kunta voi erityisistä syistä myöntää poikkeusluvan, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen pitää olla maankäytölliset syyt. Pelkkä voimalan tehon nosto ei sellainen liene.” 

Peltola sanookin, että tuulivoimatuottajien toive vaikuttaa harkinnanarvoiselta, mutta tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat aina myös tapauskohtaisia. 

Kaavanmuutosprosessi on Savolaisen mukaan raskas prosessi, jossa asian käsittely voi kestää valituksineen jopa 4–5 vuotta. Savolainen hakee asiassa myös kompromissia. Kaikkia kaavassa olevia voimaloita ei tarvitsisi rakentaa. 

”Pystymme tekemään vähintään saman sähkömäärän vähemmillä ja suuremmilla voimaloilla.” 

Murros tulossa 

  • Tuulivoima-alalla on ­suunnitteilla uusia tuulivoimahankkeita yli 18 000 megawatin edestä. 

  • Sähköä tällaisesta tehosta 35–45 prosentin käyttöasteella syntyisi 55–71 terawattituntia. 

  • Suomi kulutti viime vuonna sähköä kaikkiaan 86 terawattituntia. 

  • Hiilineutraalissa Suomessa 2030-luvulla sähköä voidaan tarvita jopa 160 terawattituntia. 

Lue juttu Kauppalehdestä täältä. 

Tuulivoimaloiden määrä lisääntyy: Suomalaiset ovat suopeita tuulivoimalle

TM Rakennusmaailma kirjoitti 5.3.2020 Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän tekemästä tutkimuksesta liittyen suomalaisten näkemyksiin sähköntuotannosta ja tuulivoimasta. Loka-marraskuussa toteutettuun tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista. 

Tuulivoimaloiden määrä on lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 118 tuulivoimalaa, kun vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 700 tuulivoimalaa. Kun suomalaisilta kysyttiin, miten lisääntyneet voimalat ovat vaikuttaneet omaan elämääsi, 16 prosenttia suomalaisista vastasi positiivisesti ja 63 prosenttia vastasi, ettei tällä ole ollut vaikutusta. Vain 5 prosenttia suomalaisista koki asian negatiivisena. 

”Suhtautuminen tuulivoimaan muuttuu koko ajan positiivisemmaksi ja kyselyn tuloksista ilmenee, ettei voimakkaasti lisääntynyt tuulivoima ole vaikuttanut suomalaisten elämään negatiivisesti, kertoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen

Tuulivoimaa pidetään hyvänä asiana, koska se korvaa fossiilisia energianlähteitä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Suomalaiset katsovat tuulivoiman hyödyksi myös sen, että tuulivoimalla pystytään tuottamaan sähköä halvemmalla kuin muilla energialähteillä. Kolmanneksi tärkein syy kannattaa tuulivoimaa oli tuulivoiman tuomat verotulot kunnille sekä työllisyysvaikutukset. 

”Suomalaisten positiivinen suhtautuminen tuulivoimaan näkyy myös tuulivoimarakentamisessa. Kun vuonna 2019 tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta oli 9 prosenttia, niin vuonna 2023 tämä luku tulee olemaan noin 20 prosenttia”, Savolainen arvioi. 

Tuulivoima tuottaa tehokkaasti myös talvella 

Moni uskoo tuulivoiman olevan tuottavaa vain kesäaikaan. Fingridin tuulivoiman tuotantotilastojen mukaan vuoden 2019 tammi- ja maaliskuussa tuulivoimatuotannon keskiarvo oli 841 megawattia tunnissa, kun elo-lokakuussa keskiarvo oli 581 megawattia tunnissa. Lisäksi tuulivoima saavutti tammikuussa 2020 tuotantoennätyksensä ja tuotti sähköä keskimäärin 1 199 megawatin teholla. 

”Perusperiaate on, että talvella tuulee paljon. Lisäksi kylmä ilma on tiheämpää kuin lämmin, mikä lisää tuulivoimatuotantoa kylminä kuukausina. Talvella myös kulutetaan eniten sähköä, joten tuulivoima sopii siitäkin syystä mainiosti meille Suomessa”, Savolainen havainnollistaa. 

Lisäksi vain joka neljäs suomalainen tietää, että Suomessa on kannattavaa tuottaa tuulivoimaa ilman valtion tukia. 

Huoli eläimistä ja luonnosta 

Suomalaisten suurimmat tuulivoimaan liittyvät huolet kohdistuvat eläimiin ja luontoon. Tuulivoiman vaikutuksista eläimiin oli huolissaan 24 % vastaajista, ja miltei yhtä moni oli huolissaan luonnon ja ympäristön puolesta. 

Vain 15 prosenttia oli huolissaan tuulivoiman terveysvaikutuksista. 12 prosenttia vastanneista taas koki, ettei tuulivoima ole hyvin sovitettavissa suomalaiseen maisemaan. 

”Tuulivoimahankkeiden suunnittelu- ja lupaprosesseissa käydään läpi tuotannon vaikutukset paikalliseen luontoon ja eläimiin sekä maisemavaikutukset. Se, että huolista huolimatta valtaosa suomalaisista kannattaa tuulivoimaa osoittaa, että hankkeiden suunnittelussa paikallisella tasolla on onnistuttu”, Savolainen kertoo. 

Viivästykset tuulivoimaloiden rakentamisessa johtuvat Savolaisen mukaan valitusten hitaasta käsittelystä sekä eri kuntien ja viranomaisten epäyhtenäisestä toiminnasta eri puolilla Suomea. 

”Lupien ja valitusten käsittelyprosessia pitäisi tehostaa standardisoimalla käsittelyä.” 

Linkki artikkeliin 

Kuntalaiset haluavat rakentaa tuulivoimaa, mutta Puolustusvoimat pyristelee vastaan

Toimittaja Jenna Lempinen kirjoitti 10.12.2019 Iltalehteen tuulivoiman suosiosta Itä-Suomessa. Artikkelin mukaan investoijat ovat valmiita sijoittamaan jopa miljardeja euroja tuulivoimaan, mutta Itä-Suomessa hankkeet eivät mene läpi. Puolustusvoimat kertoo nyt syyt kielteisille päätöksille. 

Noin 80 prosenttia itäsuomalaisista haluaisi rakentaa tuulivoimaa kotikuntaansa, selviää tuulivoimayhtiöiden Voimaa tuulesta -yhteenliittymän teettämästä tutkimuksesta. Kysynnästä huolimatta Itä- ja Kaakkois-Suomessa ammottaa tuulivoimaloiden tyhjiö. Syynä on Puolustusvoimien tutkajärjestelmät. 

Tuulivoimayhtiö ABO Wind Oy:n toimitusjohtaja Aapo Koivuniemen mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen Itä-Suomeen olisi erittäin tärkeää. Etenkin Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu ovat harvaan asuttua ja tuulista seutua, mikä tarkoittaa otollista sijaintia tuulivoimaloille. 

Myös Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen pitää tuulivoimaloiden rakentamista Itä-Suomeen välttämättömänä. Poutiaisen mukaan kunnat ovat laajasti ilmaisseet tahtonsa tuulivoimaloiden tarpeesta. Taustalla on sekä monipuolisen energiantuotannon vahvistaminen että taloudellinen hyöty. 

Voimaa tuulesta -yhteenliittymän edustaja ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen korostaa voimaloiden rahallista vaikutusta. 

– Jos tuulivoimahankkeisiin investoidaan miljardi, siitä 300 miljoonaa suuntautuu paikalliseen rakentamiseen. Lisäksi kiinteistöverotuottoja kertyy useampi miljoona. 

Koivuniemi muistuttaa, että Suomen sähköverkon kannalta kannattavaa olisi sijoittaa tuulivoimaloita eri puolille Suomea, ei vain Pohjois-Pohjanmaalle, jonne toiminta on keskittynyt. Lähihistoria on kuitenkin osoittanut, että Itä-Suomen suunnitelmat on syytä unohtaa. 

– Kun Puolustusvoimat kieltää hankkeet kerta toisensa jälkeen, ei aina edes lähdetä kysymään, Koivuniemi toteaa. 

Puolustusvoimat torppaa 

Tuulivoimalahankkeen ensimmäinen askel on saada myönteinen lausunto rakennushankkeesta Puolustusvoimilta. Lausunnon saamiseksi arvioidaan, häiritseekö suunniteltu tuulivoimala ilmavalvontatutkia. Jos näin on, tuulivoimarakentaja teettää VTT:llä sopimuksen mukaan arvioinnin mahdollisista tutkahäiriöistä. Laskelman maksaa hakija, ja hintalapuksi voi tulla kymmeniä tuhansia euroja. 

Puolustusvoimat on antanut lausunnon lähes 10 000 tuulivoimalasta. Niistä kielteisiä on noin kymmenesosa eli reilu tuhat ja myönteisiä noin 8 500. Suomessa on tällä hetkellä käytössä noin 700 tuulivoimalaa. 

Puolustusvoimien pääesikunnan insinööri Jussi Karhilan mukaan tuulivoimalat voivat häiritä tutkavalvontaa. Tuulivoimaloista aiheutuu tutkille varjostusvaikutus, joka lyhentää niiden kantamaa ja muodostaa katveita. Lisäksi aiheutuu voimakas välähdysvaikutus. Ne myös häiritsevät maalinhavaitsemiskykyä ja tutkiin voi syntyä virheilmaisuja tai -seurantoja. 

 

– Puolustusvoimat ei tietenkään vastusta tuulivoimarakentamista. Puolustusvoimat kuitenkin vastaa laissa sille annetusta aluevalvonnasta ja alueidensa koskemattomuudesta, jota ei tuulivoimarakentaminen saa haitata, Karhila sanoo. 

Puolustusvoimat ei anna alueellisesti kielteisiä lausuntoja, vaan arvioi jokaisen jokaisen tuulivoimalan häiriövaikutuksen erikseen. Tuulivoimaloiden rakennuspäätökseen vaikuttavat voimaloiden kokonaiskorkeus, lukumäärä ja etäisyys tutkasta. 

Tapaus Pohjois-Karjala 

Puolustusvoimat olisi halunnut poistaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta 12 tuulivoimapuistoa viime kevään luonnosvaiheessa. Karhilan mukaan kiellon perusteena on tuulivoimalapuistojen sijainti. Niistä olisi aiheutunut Puolustusvoimien sensoreille huomattavia haittoja. 

– Jo suunnitteluvaiheessa Pohjois-Karjalan tuulipuistoja olisi pitänyt vastustaa, ettei väärää kuvaa rakentamismahdollisuuksista olisi muodostunut, Karhila kommentoi. 

Vastustuksesta huolimatta maakuntajohtaja Poutiaisen mukaan maakuntakaavassa on tarpeen säilyttää tuulipuistovaraukset. 

– Olemme keskustelleet maakuntakaavan tuulivoimapuistoille varatusta alueesta, ja haluamme sen säilyvän. Toivommekin voimaloiden rakentamiselle Puolustusvoimien ymmärrystä ja hyväksyntää, Poutainen painottaa. 

Ratkaisua ehdotettu 

Koivuniemen mukaan aiheesta on väännetty Puolustusvoimien kanssa jo pitkään. Hänen mukaansa ratkaisu tuulivoimaloiden aiheuttamiin häiriöihin tutkavalvonnassa on käytännössä jo keksitty. 

– Yksinkertaisin ratkaisu on sijoittaa tutkat uudelleen niin, ettei voimaloista ole niille haittaa, Koivuniemi kertoo. 

Puolustusvoimat tyrmää ajatuksen. Karhilan mukaan tutkien uudelleensijoittelu voisi aiheuttaa jo myönteisen lausunnon saaneiden tuulivoimaloiden rakennuskiellon, koska haitta kohdistuisikin nyt näiden aiheuttamiin haittavaikutuksiin. 

– Jos sijoitetaan uusia tutkia, aiheutuu niistä edelleen lisää haittavaikutuksia ja katve-alueita. Meille on verorahoilla rakennettu hyvä ja toimiva valvontajärjestelmä, Karhila perustelee. 

Suomessa on myös voimassa kompensaatiolaki, jonka perusteella tuulivoimayhtiöt maksavat Puolustusvoimille uuden tutkakaluston hankkimisesta, jolloin tuulivoimalasta ei ole haittaa ilmavalvonnalle. 

Muutama vuosi sitten Raahessa torpatut tuulivoimasuunnitelmat onnistuivat kompensaatiolain ansiosta. Halvasta lystistä ei ole kyse, sillä kompensaatiomaksu on noin 50 000 euroa voimalaa kohden. 

– Kaikkia Suomen alueita kohdellaan yhdenvertaisesti. Tuulivoimaloista aiheutuvat häiriöt ovat samanlaiset riippumatta alueesta, Karhila lisää. 

Tuulivoimasta investointipankki 

Suomen energiantuotanto on käynyt läpi merkittävän muutoksen. Savolaisen mukaan tavoitteena on, että muutamien vuosien kuluttua jopa puolet Suomen sähköstä tuotettaisiin tuulivoimalla. 

Myös kansalaiset puoltavat eniten tuuli- sekä aurinkovoiman käyttöä, Voimaa tuulesta -tutkimuksesta selviää. 

– Uskon, että Puolustusvoimat taipuu, kun he ymmärtävät tuulivoiman tarpeen. Tilanne vaatii neutraalin kolmannen osapuolen mukaan sovittelijana, jotta saadaan kaikkien kannalta toimiva ratkaisu, Savolainen kertoo. 

Koivuniemen mukaan tuulivoima on yksi maailman nopeiten investointeja keräävistä energiantuotantomuodoista. Uusiutuva energiantuotanto on syrjäyttänyt esimerkiksi hiilivoiman, jonka tuotanto on Suomessa lopetettu kokonaan. 

Suomessa toimivat tuulivoimayhtiöt ovatkin valmiita investoimaan yli 4 miljardia uuteen tuulivoimaan Suomessa. Koivuniemen mukaan valtio ei käytännössä tue tuulivoimatuotantoa, joten investoijat ovat arvokkaita. 

– Tuulivoima on kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä sekä täysin uusiutuvaa energiaa, hän painottaa. 

Investoijien tähtäimessä ovat erityisesti Pohjoismaat, sillä Keski-Euroopassa tiheä asutus ja lentoliikenne häiritsevät tuulivoimaloiden rakentamista. Koivuniemi ennustaa, että tuulivoimasta voi kehittyä myös vientituote Suomelle. Ensin tarvitaan kuitenkin Puolustusvoimilta myönnytys. 

– Jos Suomessa ei anneta lupia tuulivoimaloiden rakentamiseen, investoinnit todennäköisesti kohdistuvat muualle, Koivuniemi pohtii. 

Lue artikkeli täältä