Suomalaiset haluavat lisää aurinko- ja tuulivoimaa – turvetta vastustetaan ydinvoimaa enemmän

Toimittaja Matti Tuominen kirjoitti 5.12. Maaseudun Tulevaisuudessa Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän toteuttamasta tutkimuksesta, jonka mukaan aurinko- ja tuulivoima ovat suomalaisten selkeät suosikit, kun heiltä kysyttiin mielipidettä eri sähköntuotantomuodoista. Kyselyyn vastanneista suomalaisista peräti 87 prosenttia haluaa lisätä aurinkovoiman tuotantoa. Tuulivoiman lisäämisen puolesta liputtaa 79 prosenttia vastaajista.  

Energialähteistä eniten suomalaiset vastustivat öljyä, jota ilmoitti vastustavansa 80 prosenttia vastaajista. Inhokkilistauksessa kakkospaikalle päätyi kivihiili 78 prosentin vastustuksella. Turvetta kertoi vastustavansa 62 prosenttia vastaajista, ja ydinvoimaa 48 prosenttia.  

Kun vastaajilta kysyttiin, mitä sähköntuotannon muotoa he haluaisivat kotikuntaansa, aurinkovoimaa halusi 83 prosenttia suomalaisista ja tuulivoimaa 68 prosenttia suomalaisista. Eniten kannatusta tuulivoima saa Itä-Suomessa, sillä siellä asuvista vastaajista 79 prosenttia haluaa lisätä tuulivoimatuotantoa kotikunnissaan. 

"Tuulivoimatuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen. Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on eniten tuulivoimaloita, jotka tuovat maakuntaan verotuloja elinkaarensa aikana 1,3 miljardia euroa. On siis hyvin luonnollista, että ilmastosyiden lisäksi itäsuomalaiset haluaisivat hyötyä enemmän tuulivoiman tuomasta työllisyydestä ja verotuotoista", kyselyn teettäneen Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen kommentoi tiedotteessa. 

Kyselytutkimus toteutettiin Bilendin M3 -paneelissa tämän vuoden loka-marraskuussa. Siihen vastasi 1000 suomalaista. Otos on iältä, sukupuolelta sekä alueellisesti kansallisesti edustava. 

Lue lisää 

Kansalaiset haluavat lisää aurinko- ja tuulivoimaa

Toimittaja Matti Kankare kirjoitti 2.12.2019 Talouselämään ja Kauppalehteen Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset suosivat sähkön tuotannossa erityisesti uusiutuvia tuotantotapoja ja erityisesti itäsuomalaiset toivovat lisää tuulivoimaa.

Kyselyn mukaan vain joka neljäs suomalainen tietää, että Suomessa on kannattavaa tuottaa tuulivoimaa tällä hetkellä ilman valtion tukia.

Suomalaisista 87 prosenttia haluaa lisätä aurinkovoiman ja 79 prosenttia tuulivoiman tuotantoa Suomessa. Energialähteistä eniten suomalaiset vastustivat öljyä (80 %), kivihiiltä (78 %), turvetta (62 %) ja ydinvoimaa (48 %).

”Suomalaiset haluavat selkeästi siirtymän fossiilisista energialähteistä uusiutuviin lähteisiin. Tuulivoiman suosio näkyy myös tuulivoimarakentamisessa, sillä kesän 2018 jälkeen on alkanut yli 350 tuulivoimalan rakentaminen Suomessa. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta tuplaantuu nykyisestä noin 10 prosentista noin 20 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä, kertoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen.

Ydinvoiman kannatus laskussa

Kankareen mukaan mielenkiintoista kyselyssä on erityisesti ydinvoiman saama kannatus. Kyselyssä ihmisiltä kysyttiin mitä seuraavista sähköntuotannon muodoista haluaisit lisätä Suomessa?

Ydinvoimaa halusi lisätä 34 prosenttia vastaajista ja sitä ei halunnut lisätä 48 prosenttia vastaajista. 18 prosenttia vastaajista ei osannut tai halunnut ottaa asiaan kantaa.

Energiateollisuuden viime keväänä toteuttamassa ydinvoiman kannatuksen kehityskyselyssä prosentit ovat aivan toiset. Kysymys on toki hieman erilainen: Millainen on yleissuhtautumisenne ydinvoimaan energianlähteenä Suomen oloissa?

Myönteiseksi asiaa kuvasi viime huhtikuussa julkaistussa kyselyssä 49 prosenttia vastaajista ja kielteiseksi 15 prosenttia vastaajista.

Ero Energiateollisuuden ja Voimaa Tuulesta -ryhmän teettämissä kyselyissä voi kuvata merkittäväksi. Kummassakin kyselyssä otanta on ollut 1000 henkeä.

Voimaa Tuulesta -ryhmän kyselyssä virhemarginaali on 1,4–3,1 prosenttiyksikköä eli ero ei mahdu virhemarginaalin.

Seppo Savolainen uskoo, että tuulivoiman lisääntyminen tulee pysymään samalla tasolla jatkossakin. ”Vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet ja parhaimmillaan kaksikolmasosaa Suomen sähkönkulutuksesta tullaan tuottamaan tuulivoimalla”, Savolainen ennustaa.

Kankare luonnehtii Savolaisen ennustetta vähintään rohkeaksi, mutta jos sähkön varastointiongelmat on seuraavan kymmenen vuoden aikana saatu ratkaistua järkevästi, niin ennuste voi olla lähellä toteutumista.

Kotikuntaan halutaan aurinkoa, tuulta ja maalämpöä

Kysyttäessä, mitä sähköntuotannon muotoa haluaisit lisää kotikuntaasi, aurinkovoimaa halusi 83 prosenttia suomalaisista ja tuulivoimaa 68 prosenttia suomalaisista. Itäsuomalaisista 79 prosenttia haluaa lisätä tuulivoimatuotantoa kotikunnissaan.

”Tuulivoimatuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen. Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on eniten tuulivoimaloita, jotka tuovat maakuntaan verotuloja elinkaarensa aikana 1,3 miljardia euroa. On siis hyvin luonnollista, että ilmastosyiden lisäksi itäsuomalaiset haluaisivat hyötyä enemmän tuulivoiman tuomasta työllisyydestä ja verotuotoista”, Savolainen toteaa.

Tässäkin tapauksessa ydinvoima jää kyselyssä epäsuosioon. Vain 19 prosenttia vastaajista haluaa kotikuntaansa ydinvoimalan ja peräti 62 prosenttia sanoo voimalalle kiitos ei. Kantaansa ei osaa sanoa 19 prosenttia vastaajista.

Tiukimmin ydinvoimaan suhtautui Pohjois-Suomi, jossa kotikuntaansa olisi sallinut ydinvoimalan vain 16 prosenttia vastaajista. Ehkä hieman yllättäen vesivoiman lisäämisen puolesta puhui 42 prosenttia pohjoissuomalaisista vastaajista.

Harva tietää, että tuulivoima on edullinen tapa tuottaa sähköä

”Jo vuonna 2017 Lappeenrannan teknillisen yliopiston uutta sähköntuotantoa koskevassa kustannusvertailussa maalle rakennettava tuulivoima osoittautui edullisimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Tuulivoimateknologia ja tuulivoiman tehokkuus on kehittynyt viime vuosina, mutta se ei selkeästi ole vielä suomalaisten tiedossa”, Savolainen toteaa.

Lisäksi vain 26 prosenttia suomalaisista tiesi, että tuulivoimaa on kannattavaa tuottaa ilman valtion tukia.

”Kesän 2018 jälkeen Suomessa on julkaistu lähes 1,5 miljardin euron arvosta markkinaehtoisia tuulivoimainvestointeja. Tuulivoimaa pystytään siis rakentamaan täysin markkinaehtoisesti.”

Miten kyselytutkimus tehtiin?

Kyselyssä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä tuulivoimasta, sähköntuotannosta sekä energiapolitiikasta. Tutkimus toteutettiin Bilendin M3 –paneelissa loka-marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista.

Otos on iältä, sukupuolelta sekä alueellisesti kansallisesti edustava. Tutkimuksen suunnitteli Pohjoisranta BCW yhdessä Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän kanssa.

Kyselyn virhemarginaali on 1,4–3,1 prosenttiyksikköä.

Lue lisää

Tuulivoimalla 2030 sähköstä 50 prosenttia

Kaleva ja Kaupunkimedia Aamuset kirjoittivat 23.10.2019 tuulivoiman mahdollisuudesta tuottaa yli puolet Suomen sähköstä tuulella vuonna 2030. Kesän 2018 jälkeen Suomessa on julkistettu jo lähes 1,5 miljardin euron arvosta markkinaehtoisia tuulivoimainvestointeja. Nyt julkistettuihin yli 20 tuulipuistoon rakennetaan yli 280 tuulivoimalaa. Näiden arvioidaan tuottavan vuosittain 4–6 terawattituntia sähköä.

”Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa sähköä noin 15-20 gigawattituntia vuodessa. 280 tuulivoimalaa tuottaa siis vuosittain 4-5,5 terawattituntia, mikä ylittää esimerkiksi Suomen suurimman sähkönkäyttäjäkunnan Helsingin vuosittaisen sähkönkulutuksen. Tuulivoimaloiden tuotantokyvyn odotetaan vielä kasvavan lähivuosien aikana”, sanoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja ja wpd Finlandin toimitusjohtaja Heikki Peltomaa.

”Keskiarvollisesti yhden tuulivoimalan investointi on noin 5 miljoonaa euroa, kun lasketaan koko tuulivoimapuiston kustannukset mukaan. 280 tuulivoimalan rakentaminen tarkoittaa siis yli 1,4 miljardin euron investointia Suomeen. Investointivauhti tulee pysymään noin miljardin euron vuositasolla jatkossakin”, Peltomaa sanoo.

Suomessa erinomaiset olosuhteet tuulivoimalle

Tuulivoima on tehokkain uusiutuvan energian muoto ja Suomessa on erinomaiset olosuhteet tuulivoimatuotannolle. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on myös Euroopan edullisimmat tuulivoiman tuotantokustannukset.

Uudet tuulipuistot toteutetaan pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla, joissa sähkönostoja saa sähkön, riippuen sopimusmallista keskimäärin noin 29–35 euron megawattituntihinnalla. Viime vuonna Suomessa sähkön keskihinta oli 47 euroa megawattitunnilta.

PPA-sopimus takaa sähkön ostajalle ennustettavaa, markkinahinnan vaihtelulta suojattua, halpaa ja päästötöntä sähköä. Tuulivoimainvestointien avulla yritykset pystyvät myös tekemään merkittäviä ilmastotekoja ja hyödyntämään niitä markkinoinnissaan.

Päästöoikeuksien hinta on noussut vuoden 2017 noin 5–7 eurosta noin 25 euron nykytasoon hiilidioksiditonnilta. Päästöoikeuksien hintojen on arvioitu kasvavan jatkossakin. Lähivuosina valmistuvat sähkönsiirtoyhteydet Eurooppaan parantavat sähkön vientiedellytyksiä merkittävästi. Suomi on osa ratkaisua myös Keski-Euroopan pyrkimyksissä kohti hiilineutraalia järjestelmää. Kehitys tapahtuu markkinaehtoisesti, erityisesti päästökaupan kiristysten vauhdittamana.

Tuulivoimasta taloudellista hyötyä kunnille

Yhdestä tuulivoimalasta kunta saa kiinteistöverotuloja 550 000–650 000 euroa tuulivoimalan elinkaaren aikana. Maanomistajat saavat keskimäärin vuokratuottoja noin 10 000 euroa yhdestä tuulivoimalasta vuodessa. Tuulipuistojen rakentamisesta paikalliset yritykset saavat noin kolmasosan eli 1,5 miljardin investoinnista paikallisen työn osuus on noin 500 miljoonaa euroa. Tuulipuistojen huoltotoiminta luo uusia työpaikkoja kuntiin.

Tuulivoiman rakennusbuumi jatkuu

Toimittaja Esko Lukkari kirjoitti myös aiheesta Osto&Logistiikka-lehteen 28.10.2019. Jo julkistettujen tuulivoimahankkeiden lisäksi yhteenliittymän yhtiöt ovat suunnitelleet rakentavansa keskimäärin 1000 megawattia lisää kapasiteettia vuosittain.

”Tämä tarkoittaisi, että vuoteen 2030 mennessä saisimme 10 000 megawattia lisää tuulivoimatuotantoa nykyisen päälle. Uusilla tehokkailla voimaloilla sillä voidaan tuottaa noin 60 terawattituntia sähköä vuodessa eli Suomen sähkön tarpeesta vähintään puolet ja parhaimmillaan kaksi kolmasosaa tuotettaisiin tuulivoimalla” Peltomaa lisää.

Rakenteilla on 21 tuetonta tuulipuistoa ja 282 voimalaa.

Lue lisää täältä, täältä ja täältä.

Itä-Suomen kunnat toivovat tuulivoimaa - tutkajärjestelmä estää kehityksen

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 9.10. siitä, että Itä-Suomessa tuulivoimapuistojen rakentaminen on jäissä Puolustusvoimien tutkajärjestelmien vuoksi.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen kertoo, että maakunta aikoo käydä neuvotteluja Puolustusvoimien kanssa tuulivoimasta. "Esityksemme on, että tuulipuistot pitäisi sallia myös Pohjois-Karjalassa." Maakunnassa ei ole tällä hetkellä yhtään usean voimalan tuulipuistoa, vaikka useita suunnitelmia on ollut.

"Nykyinen kielto on liian yksioikoinen. Tekniikka kehittyy ja ympäristövaatimukset kasvavat. Asiasta pitäisi pystyä neuvottelemaan", Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sanoo.

Tuulivoimaa on rakennettu pääasiassa Pohjanlahden rannikolle, jossa tietyt kunnat saavat tuulivoimaloista verotuloina ja maanomistajat vuokrina miljoonia euroja tuloa.

"Tilanne on pahasti epätasa-arvoinen, kun itään ei voida rakentaa ja länteen Puolustusvoimat antaa lupia."

Tuulivoimakielto koskee lähinnä Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Savoa, Etelä-Karjalaa, Etelä-Savoa ja Kymenlaaksoa.

Aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta kertoo, että maakunnan vuonna 2014 jo vahvistetussa maakuntakaavassa oli 12 tuulipuistoa, jotka haluttaisiin maakunnassa jättää sellaisenaan voimaan. Parhaillaan valmistellaan vuoden 2040 kaavaa.

Artikkelin mukaan Itä-Suomen kunnat toivovat asiaan nykyistä joustavampaa ratkaisua samaan tapaan kuin Raahen seudulla, jossa tuulivoimaloiden rakentajat rahoittivat Puolustusvoimille uuden tutkan. Tuulivoimarakentajien Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän Aapo Koivuniemi kertoo, että Puolustusvoimilta haetaan usein hyväksyntä tuulipuistolle VTT:n laskelman kautta.

"Raahessa toimitaan kompensaatiolain mukaan. Siellä alueelle rakentavat tuulivoimayhtiöt maksavat Puolustusvoimille uuden tutkan hankinnan. Tätä pitäisi voida käyttää myös Itä-Suomessa, jossa on paikoin erittäin hyviä tuulialueita."

Raahen seudulla tuulivoimamaksu on 50 000 euroa voimalaa kohti ja maksujen enimmäismäärä 18,5 miljoonaa euroa 2013 kompensaatiolain mukaan.

Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä kertoo, että Puolustusvoimat antaa puoltavan lausunnon valtaosaan haetuista tuulivoimaloista.

"Puolustushallinto ei vastusta lisätuulivoiman rakentamista alueilla, joilla se ei vaaranna aluevalvonnan edellytyksiä", Sallinen sanoo.

"Tuulivoimarakentajien olisi hyvä vapauttaa varaamiaan ja Puolustusvoimien hyväksymiä alueita muiden käyttöön, mikäli ne eivät voimaloita rakenna", hän sanoo.

Puolustusvoimat on antanut lausunnon yli 10 000 tuulivoimalasta. Niistä kielteisiä on noin kymmenesosa eli tuhat. Rakennettuja tuulivoimaloita on Suomessa 700 ja rakentamattomia myönteisen lausunnon saaneita voimaloita yli 7 000. Karhilan mukaan VTT on tutkinut noin tuhat tuulivoimalaa.

"Tuulivoimalat lyhentävät tutkien kantamaa, muodostavat katveita ja heikentävät maalin, esimerkiksi lentokoneiden havaitsemiskykyä", insinööri Jussi Karhila Puolustusvoimien pääesikunnasta kertoo.

Puolustusvoimat osallistuu esimerkiksi maakuntakaavan tekemiseen.

"Kaikki esitetyt hankkeet tutkitaan aina perusteellisesti, mutta varmuus tuulivoiman haitoista saadaan vasta VTT:n haittavaikutusselvityksestä. Tutkimus voidaan tehdä kun tiedetään voimaloiden määrä, korkeus ja tarkka sijainti."

Karhilan mukaan VTT:n laskelma on hyvä työkalu osapuolten tarpeisiin. Käytännössä Puolustusvoimat vetää Itä-Suomessa Länsi-Suomea tiukempaa linjaa lupien myöntämisessä Venäjän rajan läheisyyden vuoksi, vaikka sitä ei virallisesti kerrota.

Myös Yle, Iltalehti sekä Tekniikka&Talous kirjoittivat aiheesta Maaseudun Tulevaisuuden artikkelin pohjalta.

Tuulivoiman tueton sähköntuotanto kaksinkertaistuu

Toimittaja Jouko Kyytsönen kirjoitti 9.5.2019 Maaseudun Tulevaisuudessa tuettoman tuulivoiman kasvusta Suomen markkinoilla. Suomeen ollaan jo nyt tekemässä puolen miljardin investoinnit ilman valtion tukia ja tueton sähköntuotanto on kaksinkertaistumassa.

Tuulivoiman tuotanto pitkäaikaisilla tuotantosopimuksilla (ppa) kasvaa vauhdilla. "Tueton tuulivoima kaksinkertaistuu lähimmän vuoden aikana ja vastaa jo 40 prosenttia koko tuulivoimasta", tuulivoimayhtiö wpd Finlandin toimitusjohtaja Heikki Peltomaa ennustaa.

Ppa-sähkön hinta on Peltomaan mukaan ollut 29–35 euroa megawattitunnilta sopimusmallista riippuen. Hinta on selvästi halvempi kuin viime vuoden sähkön keskihinta Suomessa eli 47 euroa megawattitunnilta.

Ostosopimuksia tuulisähköstä on toistaiseksi julkistanut vain Google, mutta muitakin ostajia on tulossa markkinoille. Esimerkiksi Ikea on ostanut OX2-tuulivoimayritykseltä neljä tuulivoimapuistoa, jotka rakennetaan ilman tukea.

Tuettomia tuulipuistoja on päätetty jo rakentaa kymmenen, joissa on yhteensä yli sata tuulivoimalaa runsaan 400 megawatin teholla. Se on noin viidesosa koko Suomen tuulivoimakapasiteetista. Pitkäaikaiset sopimukset ovat yleensä 10–20 vuoden mittaisia.

Tuulivoimaloiden tuotantokyky on kasvanut viime vuosina rajusti, kun myllyt ovat korkeita ja siivet entistä pitempiä. Suomessa aiemmin rakennetut 700 tuulivoimalaa tuottavat vuosittain noin kuusi terawattituntia sähköä, kun nyt julkaistut ja rakenteilla olevat 103 voimalaa tuottavat noin kaksi terawattituntia. Tuotantokyky kasvaa edelleen lähivuosina, Peltomaa uskoo.

Investointi yhteen tuulivoimalaan maksaa Peltomaan mukaan noin viisi miljoonaa euroa, kun lasketaan tuulivoimapuiston kokonaiskustannukset mukaan. Kolmannes investoinnista tulee kuljetuksista sekä maanrakennus- ja muista infratöistä, jotka kilpailutetaan paikallisten yritysten kesken.

Kunta saa yhdestä voimalasta 27 000–30 000 euroa kiinteistöveroa. 25 vuoden elinkaaren aikana kunnat saavat uusista voimaloista yhteensä 45–50 miljoonan euron kiinteistöverot.

Ppa-sopimukset sopivat lukuisille yrityksille

Sopimuksia ovat tehneet toistaiseksi isot, paljon sähköä kuluttavat vakaat yritykset. Käynnissä on myös hankkeita, jossa kootaan pienempiä ostajayrityksiä samaan pooliin, jolloin ne tekevät yhteissopimuksen tuulivoiman hankinnasta.

Yksi tällainen kokoaja on usean tuulivoimayhtiön yhteenliittymä Voimaa tuulesta. Siihen kuuluvat wpd, Energiequelle, ABO Wind, Pohjoistuuli, Infinergies Finland, Eurus Energy, Megatuuli, Valorem ja Prokon Energy.

Voimaa tuulesta on Peltomaan mukaan valmis investoimaan tuulivoimaan yli 4 miljardia euroa Suomessa. Yhtiöillä on Suomessa rakennettuna 87 tuulivoimalaa ja 46 rakenteilla.

Voimaa tuulesta selvittää mahdollisuutta valtion myöntämiin takauksiin keskisuurille yrityksille ppa-sopimuksia varten. Takauksen antaja voisi olla esimerkiksi Finnvera.

Peltomaan mukaan ppa-sopimus takaa sähkön ostajalle ennustettavan ja halvan sähkön hinnan sekä myyjälle tasaisen tulon, mikä mahdollistaa uuden tuotannon rakentamisen. Hänen mukaansa ppa-sopimukset ovat myyjille vakaampia kuin valtion tukema sähkövoima.

Lue lisää

Tuulivoimaa rakennetaan kovaa vauhtia markkinaehtoisesti

Toimittaja Matti Kankare kirjoitti 3.5.2019 Talouselämässä tuulivoimaloiden rakennusbuumista Etelä-Pohjanmaalla. Tuulivoimaa rakennetaan nyt Etelä-Pohjanmaalle markkinaehtoisesti, valmisteilla on yli 80 tuulivoimalan rakentaminen.

Octopus ja Valorem julkistivat perjantaina sopimuksen kahden tuulipuiston rakentamisesta Etelä-Pohjamaalle ilman valtion tukia. Saunamaan ja Suolakankaan hankkeiden investoinnin kokonaisarvo on noin 80 miljoonaa euroa. Näiden kahden tuulipuiston lisäksi hankkeiden kehittämisestä vastanneella Megatuulella on valmisteilla alueelle noin 80 tuulivoimalaa.

Nyt julkistetut puistot ovat alku Megatuulen Etelä-Pohjanmaalle kehittämien tuulivoimapuistojen rakentamisen sarjalle.

”Nämä kaksi puistoa valmistuvat ensi vuonna ja kokonaisuudessaan valmisteilla on yli 80 tuulivoimalan rakentaminen alueelle, jolloin kokonaisinvestointien määrä nousee yli 500 miljoonaan euroon”, kertoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen sanoo tiedotteessa.

Vuoden sisällä Suomessa on julkistettu jo 12 tuulipuistoa, joihin rakennetaan yhteensä 120 tuulivoimalaa ilman valtion tukia. Ne vastaavat jo noin neljäsosaa Suomen tuulivoimatuotannosta.

”Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa noin 2050 megawatin edestä tuulivoimakapasiteettia. Ilman tukia rakennettavien 12 tuulipuiston kapasiteetti on lähes 500 megawattia eli se vastaa neljäsosaa olemassa olevasta kapasiteetista. Sähköntuotannon näkökulmasta 120 tuulivoimalaa tuottaa sähköä vuosittain 1800-2400 gigawattituntia, mikä vastaa esimerkiksi Tampereen alueen vuosittaista sähkönkulutusta”, havainnollistaa Savolainen.

Yli puolet julkaistuista markkinaehtoisesti toteutettavista hankkeista on Voimaa Tuulesta -ryhmään kuuluvien yritysten tekemiä.

"Voimaa Tuulesta -yhteenliittymä näyttää tietä Suomen energiamarkkinan murrokselle. Olemme valmistautuneet rakentamaan 15 terawattituntia lisää tuulivoimaa seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä vastaisi nyt julkistettujen hankkeiden kanssa yli 20 prosenttia koko Suomen sähkön tarpeesta. Siirtyminen päästöttömään tuotantoon tapahtuu siten nopeammin ja helpommin kuin kukaan osasi odottaa", Savolainen sanoo.

Tuulivoimalla näyttää nyt todella olevan imua, sillä Savolaisen ilmoittama 15 terawattituntia tuulisähköä vuodessa olisi jo enemmän kuin Olkiluoto 3:n tuottama 13 terawattitunnin sähkömäärä, kun se aikanaan pääsee täyteen vauhtiin ensi vuoden aikana.

Hinta ja päästöttömyys pitkäaikaisten tuulivoimalasopimusten suosion taustalla

Ilman valtion tukia rakennettavat tuulipuistot toteutetaan PPA-sopimuksilla eli pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla.

”PPA-sopimuksella sähkönostaja saa sähkön keskimäärin noin 29–35 euron megawattituntihinnalla. Viime vuonna Suomessa sähkön keskihinta oli 47 euroa per megawattitunti. Sopimus takaa sähkön ostajalle ennustettavaa, markkinahinnan vaihtelulta suojattua, halpaa ja päästötöntä sähköä”, Savolainen sanoo.

PPA-sopimuksia ovat tällä hetkellä tehneet yritykset, joilla on suuri sähkönkulutus tai kansainväliset energiasijoittajat. Myös pk-yritykset ovat aktivoituneet.

”Keräämme pieniä ja keskisuuria yrityksiä saman sopimuksen alle, jolloin he muodostavat niin sanotun ostopoolin. Näin heidänkin on mahdollista päästä nauttimaan edullisesta ja päästöttömästä sähköstä ennustettavalla ja markkinahinnan vaihtelulta suojatulla hinnalla”, Savolainen kertoo.

Lue lisää

Suomeen vireillä yli 100 tuulivoimalaa ilman valtion tukea

Toimittaja Matti Kankare kirjoitti 23.4.2019 Kauppalehdessä valtavasta muutoksesta tuulivoimasähkön rakentamisessa Suomessa. Viimeisen 10 kuukauden aikana on julkistettu jo 500 miljoonan euron investointisopimukset kymmenestä tuulipuistosta, joihin rakennetaan yhteensä yli 100 tuulivoimalaa ilman valtion tukia.

Voimaa Tuulesta yhteenliittymän edustajan ja Wpd Finlandin toimitusjohtajan Heikki Peltomaan mukaan uusia pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla toteutettavia tuulipuistoja tulee seuraavan vuoden aikana vähintään samalla tahdilla kuin viimeisen kymmenen kuukauden aikana.

"Nyt ollaan toteuttamassa yli 100 voimalaa, valtion toisen kilpailutuksen seurauksena rakennetaan 70 voimalaa ja uskon ja lähes tiedän, että parin vuoden sisällä markkinaehtoisesti tehtyjä voimalaprojektien määrä nousee niin suureksi, että Suomessa pyörii ainakin 300 tuulimyllyä ilman veronmaksajien tukea", Peltomaa sanoo.

Tuettomat tuulipuistot vastaavat jo viidesosaa Suomen tuulivoimatuotannosta. Keskiarvollisesti yhden tuulivoimalan investointi on noin 5 miljoonaa euroa kun lasketaan koko tuulivoimapuiston kustannukset mukaan.

”Siten 103 tuulivoimalaa on noin 500 miljoonan euron investointi, joka pitkäaikaisten sähkönostosopimusten johdosta tehdään Suomeen”, Peltomaa korostaa.

Tavoitteet ovat paljon hurjemmat. ”Tavoitteena on, että vuonna 2030 tuulisähkö kattaisi 30 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Tämä tavoite toisi 30 terawattituntia tuulisähköä Suomeen”, Peltomaa sanoo ja vaatisi ehkä yli 20 miljardin euron investointeja tuulivoimaan.

”Jos tavoitteet toteutuvat, Suomen pitäisi jo nyt keskustella vakavasti sähkön myynnistä keskiseen Eurooppaan ja olla aktiivinen tarvittavien uusien siirtoyhteyksien rakentamisen suhteen. Kannattaa muistaa, että Norja on jo toteuttamassa tuhansien megawattien yhteyksiä Isoon-Britanniaan, joka tulee merkittävästi vaikuttamaan Pohjolan sähkömarkkinaan”, Peltomaa sanoo.

Asialla on merkitystä siksi, että Suomi on saamassa nyt uuden investointiruiskeen paljon entistä parempien ja tehokkaampien tuulivoimaloiden rakentamisesta, ja investoinnit perustuvat markkinaehtoisuuteen.

Pitkäaikaiset sähkönostosopimukset kiinnostavat

Wpd rakentaa parhaillaan 14 tuulivoimalan tuulipuistoa PPA-sopimuksella, jossa sähkönostajana on Google. Peltomaan mukaan näistä PPA-sopimuksista ovat tällä hetkellä kiinnostuneet yritykset, joilla on suuri sähkönkulutus, mutta alalla on myös toimijoita jotka selvittävät mahdollisuuksia koota pienempiä yrityksiä saman sopimuksen alle.

Yhtiöt ovat kiinnostuneet markkinaehtoisista PPA-sopimuksista niiden hinnan vuoksi, mutta myös suurena vetovoimana toimii myös se, että hinta voi olla vakio kymmenenkin vuotta.

”Tuulipuistot toteutetaan pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla, joissa sähkönostoja saa sähkön edellämainitulla noin 29-35 euron megawattituntihinnalla.”

Hinta vaihtelee Peltomaan sen mukaan miten ostaja haluaa tuulisähköä ottaa vastaan. ”Yksinkertaisin sopimus on se, että ostaja ottaa vastaan kaiken sähkön silloin kun sitä vain syntyy. Toinen ja yleistymässä oleva tapa on ostaa tuulisähköä oman käyttöprofiilin mukaisesti ja tuuliyhtiö takaa tieten tuulisähkömäärän ostajalle. Silloin tuulisähköyhtiö yleensä tekee varmistussopimuksen kolmannen osapuolen kanssa, jotta ostaja saa sähkönsä myös silloin kun ei tuule.”

Hinnan lisäksi kyse on yhtiöille imagosta, mutta myös ennustettavuudesta ja päästöttömyydestä. ”PPA-sopimus takaa sähkön ostajalle ennustettavaa, markkinahinnan vaihtelulta suojattua, halpaa ja päästötöntä sähköä.” Peltomaa kuvailee.

Kunnat hyötyvät tuulivoimasta

Yhtiöiden lisäksi valtavasta muutoksesta tuulivoimasähkön rakentamisessa Suomessa hyötyvät myös kunnat. Yhdestä tuulivoimalasta kiinteistöveroa tuulivoimayhtiö maksaa kunnalle vuosittain 27 000-30 000 euroa. Peltomaan arvion mukaan tuulivoimalan 25 vuoden elinkaaren ajan kunnat saavat noin 45-50 miljoonan euron kiinteistöverotuotot, kun otetaan vuosittainen 2,5% arvon alenema huomioon.

”Lisäksi tuulipuistojen rakentamiseen liittyviä urakoita tullaan kilpailuttamaan paikallisesti 120-150 miljoonan euron arvosta ja tuulipuistojen huoltotoiminta luo uusia työpaikkoja kuntiin.” Peltomaa arvioi.

Lue lisää

Tuulivoima ratkaisisi kaukolämmön päästöongelmat

Tekniikka ja Talous sekä Huvusdstadsbladet kirjoittivat energiatuotannon tulevaisuudesta ja sen kaipaamista muutoksista.

Huvudstadsbladetin artikkelin mukaan tällä hetkellä energiasektorilla on meneillään isoja muutoksia, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon. Viime vuonna Suomessa kaukolämmityksen energiasta tuotettiin yli kolmannes fossiilisilla polttoaineilla. Lämpö on myös kysymys, joka aiheuttaa huomattavasti enemmän keskustelua kuin sähköntuotanto, koska esimerkiksi tuulivoimalla ei tuoteta vielä suoraa lämpöä.

Tuulivoima- ja lämpöpumppujen yhdistelmä ja lämmön varastointi sopivat erinomaisesti fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, katsoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies Seppo Savolainen. Yhteenliittymän ehdotuksessa tuulivoimaa, jota ei tarvita suoraan sähköntuotantoon, varastoitaisiin vesivarastoihin.

Tekniikka ja Talous -lehden artikkelin mukaan Megatuulen Seppo Savolainen on kiinnostunut tuottamaan tuulivoimalla lämpöä Helsinkiin. Helsingissä on tällä hetkellä tarve löytää mahdollisimman kestävä ja vähäisen biomassan käytöllä toimiva korvaaja kivihiilelle lämmityssektorilla. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä laski viime syksynä, että suomalaiskaupunkien ja myös Helsingin kaukolämmitys voitaisiin hoitaa tuulivoiman, lämpöpumppujen ja lämpövarastojen avulla ja fossiilisista polttoaineista voitaisiin luopua kokonaan. Teknisiä esteitä ei ole.

Nyt tuulivoimaa rakentavan Megatuulen toimitusjohtaja Savolainen kertoo, että Megatuuli on valmis investoimaan Helsingissä lämpöpumppuihin ja muualla Suomessa myös lämpövarastoihin.

"Lämmöntuotto lämpöpumpuilla ja lämmönvarastointi toimisi erityisen hyvin tuulivoiman kanssa, koska tuulivoiman parhaat tuotantokuukaudet ajoittuvat talveen", Savolainen sanoo.

Lämmöntuotanto lämpöpumpuilla on tehokasta, koska yksi megawatti sähköä tuottaa kolme megawattia lämpöenergiaa. Jotta Megatuuli voisi investoida kaukolämmön tuotantoon ja varastointiin, se edellyttäisi kuitenkin sitä, että se tai muutkin yhtiöt saisivat tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon samoilla hinnoitteluehdoilla kuin kaupungit itse tuottavat lämpöenergiaa.

"Saattaisimme olla kustannustehokkaampikin", Savolainen arvioi.

Esteenä on kuitenkin se, että lämpöpumpulla tuotetusta energiasta yritys maksaa yhä energiaveroa 22,40 euroa megawattitunnista. Biopohjaiset tuotteet eivät maksa samaa veroa, eikä chp-laitos maksaa veroja sähkön ohessa tuotetusta kaukolämmöstä.

"Jos lämpöpumpulla ja tuulivoimalla tuotettaisiin lämpöä, ei olisi perustetta periä väliveroa", Savolainen sanoo. Kaukolämmitys pitäisi siis avata kilpailulle ja energiaveroja uudistaa.

Megatuulta kiinnostaa kaupunkien kaukolämmitys, koska se etsii tuulivoiman oheen uutta liiketoimintaa. Lähitulevaisuudessa tuulivoiman kasvua rajoittaa se, että sen ostajia on rajoitettu määrä. Savolaisen mukaan Megatuulella on halua tehdä investointipäätöksiä ja valmistella hankkeita, jotta he voisivat tuottaa lämpöä kilpailukykyiseen hintaan ja investoida lämpöpumppuihin. Näin ollen Megatuuli pystyisi yksinkin ratkaisemaan puolet Aallon esityksestä Helsingille.

"Tuulivoimaa on luvitettu niin paljon, että sieltä löytyy nopeita ratkaisuja chp-verkkojen puhdistamiseksi fossiilisista", Savolainen sanoo.

Helsingin lämpöpumppujen sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin noin 170 tuulivoimalaa, joka tarkoittaisi 700 megawattia.

Konsulttiyhtiö Pöyryn viime syyskuussa tekemän selvityksen mukaan tuulivoimavetoinen kaukolämmitys pienentäisi kuluttajan energialaskua.

Lue lisää täältä ja täältä.

TUULIVOIMAN LISÄÄMINEN TÄRKEÄ OSA TULEVAISUUDEN ENERGIAVISIOTA

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymä järjesti 15.3.2019 vierailun Jokioisten tuulipuistoon, jossa oli mukana eduskuntavaaliehdokkaita ja poliittisten puolueiden piirijärjestöjen edustajia. Vierailun yhteydessä järjestettiin myös seminaari, jossa aiheena oli tuulivoima sekä ilmastonmuutos. Vierailun tavoitteena oli lisätä tietoisuutta tuulivoimasta sekä tulevaisuuden energiavisiosta.

Tuulipuistossa Nordex Group esitteli tuulivoimalaa, ja vierailijat pääsivät perehtymään tuulivoimalan toimintamekaniikkaan. Esittelyn yhteydessä vieraille järjestettiin tuulivoima-aiheinen tietokilpailu, jonka voittajat pääsivät kokemaan, miltä tuntuu seisoa tuulivoimalan huipulla.

Tuulipuistovierailun jälkeen oli ohjelmassa seminaari, joka järjestettiin Jokioisten Tietotalolla. Seminaarissa olivat puhujina Nordex Groupin edustaja Oscar Lindblom, Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määttä, ilmastoasiantuntija sekä Sitran edustaja Mariko Landström ja Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja sekä Abo Windin maanjohtaja Aapo Koivuniemi.

Mariko Landströn nosti seminaarissa erityisesti esille tuulivoiman tärkeyden päästövähennyksissä.

”Tuulivoima on kustannustehokkain sähköntuotantomuoto korvaamaan fossiilisähköä. Lisäämällä tuulivoimaa sähköntuotannossa ja sähköautojen osuutta liikenteessä, voimme saavuttaa noin 50% päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä.”

Aapo Koivuniemi tarjosi ratkaisua päästövähennyksiin erityisesti uudenmallisella PPA-sopimuksella, joka hyödyttäisi niin sähkönostajia kuin tuulivoimayhtiöitä.

 ”Valtion takaus PPA-sopimuksille on edullinen ja selkeä mekanismi suomalaisille sähkön ostajille, myyjille, tuottajille ja valtiolle”, painotti Koivuniemi.

Seminaarissa nousi suuresti esille tuulivoiman lisäämisen hyödyt kuntataloudelle sekä energiavision toteutumiselle. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä vierailuun sekä seminaarissa saamiinsa tietoihin.

HÄMEESEEN NOUSEE TUULIVOIMALOITA ILMAN TUKEA

Meri Vilen kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 21.3.2019 tuulivoimayhtiö Megatuulen Jokioisten Tyrinselälle rakentamista neljästä tuulivoimalasta. Voimalat ovat Suomen parhaiten tuottavia tuulivoimaloita.

 ”Paikka on oivallinen ja voimalatyyppi on toimiva. Aerodynamiikka sekä muut palaset ovat loksahtaneet paikoilleen näiden voimaloiden kohdalla. Hyötysuhde on erittäin hyvä”, kertoo projektijohtaja Marko Sihvonen.

 Yhteensä 1 300 hehtaaria vuokramaata käsittävälle alueelle ollaan rakentamassa lisää tuulivoimaloita. Tyrinselän toisen vaiheen tuulivoimalat ovat saaneet rakennusluvat.Uusien voimaloiden teho on yli neljä megawattia. Jo toiminnassa olevat neljä voimalaa ovat kolmen megawatin voimaloita.

 Neljän uuden voimalan on määrä käynnistyä vuonna 2020. Investoinnin kokonaisarvo on 18–19 miljoonaa euroa. Investointi toteutetaan markkinaehtoisesti. Megatuuli etsii parhaillaan yrityksiä, jotka haluavat ostaa tuulisähköä pitkäaikaisilla tuotantosopimuksilla (PPA) suoraan yhtiöltä.

 Jokioisten kunnalle tuulipuisto on ollut kaikin puolin positiivinen asia.

 ”Keskimääräinen tuulivoimala tuo kunnalle noin 22 000 euroa vuotuisina verotuottoina. Tyrinselän neljästä voimalasta saimme viime vuonna 120 000 euroa”, kertoo kunnanjohtaja Jarmo Määttä.

Kunnanjohtaja kertoo lukujen yllättäneen hänet monella tapaa. Laskelmien mukaan tuulivoima on varsin varteenotettava vaihtoehto ydin­voimalle.

 ”Yhtiöt ovat hyvin kiinnostuneita Suomen tuulivoima-alan kehittämisestä. Voimaa Tuulesta-yhteenliittymän yhtiöt ovat valmiita investoimaan yli 4 miljardia euroa uuteen tuulivoimaan Suomessa”, kertoo Abo Windin maajohtaja Aapo Koivuniemi.

 Lue lisää