TUULIVOIMA ON HYÖDYLLISTÄ KUNTATALOUDELLE

Toimittaja Sami Koljonen kirjoitti 17.3.2019 Forssan Lehdessä tuulivoimaloiden tuomista hyödyistä kunnille. Kunnille tuulivoimalat ovat taloudellisesti erittäin kannattavia. Esimerkiksi Jokioisten kunnassa sijaitsevasta Tyrinselän tuulivoimapuistosta ei ole syntynyt lainkaan kuluja kunnalle, päinvastoin.

 ”Tuotto on ollut Tyrinselästä odotetun kaltainen meille, vähän yli 100 000 euroa vuodessa kiinteistöverona”, Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määttä kertoo.

 Tällä hetkellä Tyrinselällä on toiminnassa neljä tuulivoimalaa ja rakenteilla lähialueille on uusia tuulivoimaloita. Uudet voimalat rakentuvat täysin ilman valtion taloudellista tukea markkinaehtoisesti.

”Suurin osa on pankkirahaa. Tyrinselän koko alueen on tarkoitus pystyä toimimaan tulevaisuudessa itsenäisesti”, kertoo Megatuuli Oy:n Tyrinselän tuulivoimapuiston projektipäällikkö Markku Kortteisto.

 Jokioisten puolella sijaitsevat voimalat ovat tuottaneet sähköä yhteensä noin 45 000 megawattituntia vuodessa, reilu 11 000 megawattituntia per voimala.

 ”Kaikki on toiminut Jokioisilla odotusten mukaan, eikä yllätyksiä ole tullut. Sähköä on tullut kuten arvioimmekin, eikä ympäristöön ole tullut vahinkoa,” Kortteisto jatkaa.

 Tuulivoimayhtiö Abo Windin maajohtaja Aapo Koivuniemi kertoo, että jatkuvasti yhä useampi tuulivoimahanke toteutetaan ilman valtion tukea. Osassa projekteissa on taustalla jättiläisyhtiöitä.

 ”Esimerkiksi Google on taannut useamman hankkeen. He haluavat sähköä kiinteällä hinnalla useammaksi vuodeksi. Se on aika riskitön tapa, josta hyötyy sekä Google että tuulivoimayhtiö” Koivuniemi kertoo.

 ”Tuulivoimahan on sinällään edullista. Jos vain saa rahoituksen rakentamiseen, tuulivoima voi toimia omalla tuotollaan”, Koivumäki jatkaa.

Lue lisää

Suomesta tulee tuulivoima maa

Ivan Puopolo haastatteli 6.3.2019 Huomenta Suomessa Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemiestä Seppo Savolaista sekä Aalto yliopiston teknillisen fysiikan professoria Peter Lundia tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on tällä hetkellä noin 7 prosenttia, mutta tavoitteena on kasvattaa osuus noin 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Peter Lund kertoo Suomen olosuhteiden olevan otolliset tuulivoimalle. Tuulivoiman lisääntyessä sähkönhinta laskee.

”Tuulivoima on tällä hetkellä halvin sähköntuotantomuoto. Kun tuulee paljon ja tuulella ei ole mitään polttoainehintaa, se työntää kalliimmat sähköntuotantomuodot pois markkinoilta. Tätä kautta hinta tippuu”, Lund sanoo.

Tuulivoimaloita on tällä hetkellä Suomessa noin 1 000 ja kaavoitettuna on noin kolminkertainen määrä. Niiden toteutuessa 30 prosentin osuus sähköntuotannosta saavutettaisiin ja tällöin sähköä riittäisi vientiinkin. 

”Suomi on Euroopan mittakaavassa tuulivoiman Eldorado siinä mielessä, että täällä on erinomaiset tuuliolosuhteet ja maa on suhteellisen harvaan asuttua”, Savolainen sanoo.

”Suomihan on yksi Euroopan harvimmin asuttu maa. Jos vertaa meitä esimerkiksi Tanskaan, niin Tanska on suunnilleen Uudenmaan kokoinen alue ja heillä on 2-3 kertaa enemmän tuulivoimaa kuin meillä. Meillä on paljon tilaa täällä”, Lund jatkaa.

Katso Huomenta Suomen haastattelut täältä ja täältä.

Ilmastonmuutos on ensi vaalikauden tärkein kysymys

Suomenmaa ja Demokraatti kirjoittivat Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän tekemästä selvityksestä liittyen eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiin tulevan vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä. Yhteenliittymä yhdessä viestintätoimisto Pohjoisrannan kanssa pyysi kansanedustajia laittamaan tulevan vaalikauden teemat tärkeysjärjestykseen sekä heidän näkemyksiään uusiutuvasta energiasta.

Selvitys toteutettiin verkkokyselynä joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Kyselyyn vastasi 153 ehdokasta. Kansanedustajaehdokkaat nostivat selvityksessä ilmastonmuutoksen hillinnän ensi vaalikauden tärkeimmäksi kysymykseksi. Ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeimmäksi mainitsivat selvitykseen vastanneista vihreiden (100 %), vasemmistoliiton (82 %), SDP:n (77 %) ja keskustan (72 %) ehdokkaat.

Kyselyssä nousi myös selvästi esille uusiutuvan energian tärkeys kevään vaaleissa. Lähes 90 prosenttia ehdokkaista haluaa lisätä uusiutuvan energian lisärakentamista poliittisilla päätöksillä. Ehdokkaat haluavat lisätä erityisesti tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantoa Suomessa.

Lue lisää täältä ja täältä.

Tuulisähköyhtiöt haluaisivat valtion takausta

Toimittaja Jouko Kyytsönen kirjoitti 18.11.2018 Maaseudun Tulevaisuudessa Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän valtion takausta koskevasta ehdotuksesta. Yhdeksän yhteenliittymään kuuluvaa tuulivoimayhtiötä ehdottaa, että valtio ryhtyisi myöntämään tuulisähkön ostajille valtion takauksia tukien sijaan.

Takaus koskisi tilannetta, jossa sähkön ostaja ajautuisi maksukyvyttömäksi pitkäaikaisen sähkösopimuksen sopimusaikana. Valtio takaisi tällöin sähkön myyjälle sähköstä sovitun hinnan ja markkinahinnan välisen erotuksen.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo, etteivät tuulivoiman rahoittajat voi luottaa siihen, että suuretkaan yhtiöt Suomessa pystyisivät Googlen ja Ikean kaltaisiin pitkäaikaisiin sähkösopimuksiin tuulivoimayhtiöiden kanssa. ”Takauksella tuulivoiman rakentajien rahoituskustannus alenee, sähkö halpenee ja riski valtiolle olisi varsin pieni”, Savolainen sanoo.

”Mikäli tarkoituksena on taata vain hintariskiä, eikä itse lainaa, järjestely vaikuttaa saman sukuiselta kuin preemiojärjestelmä. Voidaan kuitenkin tulkita, että tuensaaja vaihtuisi tässä käytännössä pankiksi, jonka riski pienenee. Tämä ei välttämättä ole järkevää tai perusteltua”, ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa ehdotuksesta.

Lue lisää

Tuulivoima-yhtiöt uskovat Suomen potentiaaliin sähkön viejänä

Jouko Kyytsönen kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 16.11.2018 Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän näkemyksestä, jonka mukaan Suomessa voitaisiin kohtuullisen helposti ja kannattavasti korvata tuontisähkö tuulivoimalla. Yhteenliittymän mukaan Suomi pystyisi myös viemään merkittäviä määriä sähköä vuonna 2030.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen kertoo, että Suomessa on Ruotsin ohella Euroopan parhaat tuuliolot. Suomessa tulee eniten talvella, kun sähköäkin tarvitaan selvästi enemmän. Suomen etuja ovat niin ikään pitkä rannikko, väljä asutus ja suhteellisen vähäinen lentoliikenne.

Tuulivoima-alan tavoitteena on rakentaa kannattavasti 30 terawattituntia sähköntuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Tällöin sähköä riittäisi vientiinkin.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen ei näe tuulivoiman rakentamiselle ja viennille esteitä.

Lue lisää

Tuulisähköstä voi tulla Suomen öljy

Tekniikka & Talous -lehden toimittaja Tuula Laatikainen kirjoitti 15.11.2018 tuulivoiman houkuttelevuudesta kansainvälisten teollisuussijoittajien näkökulmasta ja tuulivoimasta Suomen vientituotteena.

Voimaa Tuulesta -yhteenliittymään kuuluvat yhtiöt aikovat Savolaisen mukaan investoida yhteensä neljä miljardia euroa tuulivoimaan Suomessa. Yhtiöt ovat valmiita rakentamaan 4000 megawatin nimellistehon verran tuulivoimaloita Suomeen. Hankkeissa mukana on usein myös institutionaalisia sijoittajia, joille Suomen tuulivoimahankkeet ovat matalariskisiä, tasaisesti tuottavia ja matalan tuottovaatimuksen investointeja.

Tuulivoimayhtiöiden selvitysten perusteella Suomeen voitaisiin vuosikymmenen kuluttua tuottaa 30–60 terawattituntia tuulisähköä vuodessa. Savolaisen visioissa Suomi tuottaa tuulisähköä yli oman tarpeensa. "Tuulisähkö voisi olla Suomelle kuin öljy Norjalle, vientituote”, Savolainen sanoo. Vision toteutumisen edellytyksenä on paremmat siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan Baltian ja Ruotsin kautta. Suomeen liittyvä suurin riski tuulivoimasijoittajan kannalta on, että Suomi jäisi erilliseksi hinta-saarekkeekseen.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen tavoitteena on päästä 30 terawattitunnin tuulivoimatuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Suora vientitulo tai tuontia korvaava tuotanto olisi tuolloin arvoltaan noin 1,2 miljardia euroa 40 euron megawattitunnin keskihinnalla vuodessa.

Sijoittajien kesken puhutaan jopa ”Pohjolan energia-aitasta”, sillä Suomen, Ruotsin ja Norjan tuuliolosuhteet ovat tällä hetkellä Keski-Eurooppaa paremmat. Savolainen kertoo, miksi Suomessa on paljon potentiaalia: ”Tuulisuus on erityisen hyvä talvella. Voimalat käyvät talvisin täydellä tehollaan jopa 60 prosenttia ajasta. Tunnit, jolloin tuulivoimalat eivät tuota paljoa, ovat vähäisiä. Kovien tuulien lisäksi Suomessa on paljon pinta-alaa, minne rakentaa, toisin kuin Keski-Euroopassa. Suomen metsätalouden valtaamat alueet houkuttelevat rakentamaan myös tuulivoimaloita.”

Lue lisää

Tuulivoima on mullistamassa Suomen energiamarkkinat

Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen kirjoitti 31.10.2018 tuulivoimaa koskevista tulevaisuuden visioista. Suomessa tuulivoimalle povataan nopeaa kasvua sekä entistä suurempaa roolia Suomen energiapaletissa.

Fingridin asiantuntijat ja Aalto-yliopiston tutkijat uskovat tuulivoiman roolin kasvamiseen ja kertovat artikkelissa:

”Väitän, että tuulivoiman rooli tulee Suomessa olemaan huomattavasti isompi kuin aiemmin on ajateltu”, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

”Liikenne ja lämmöntuotanto pitäisi sähköistää, ja samaan aikaan fossiilisia pitää korvata. Suomen oloissa se tarkoittaa ennen kaikkea tuulivoiman lisäämistä”, sanoo Aalto-yliopiston Karoliina Auvinen, joka työskentelee tulevaisuuden energiajärjestelmiä tutkivassa Smart Energy Transition -hankkeessa.

Maatuulivoima on Suomessa ylittämässä kaupallisen kannattavuuden kynnystä, ja ensimmäiset päätökset ilman valtion tukea rakennettavista tuulivoimaloista on jo tehty. Suomeen on syntymässä kovaa vauhtia lisää tuulivoimaa muun muassa Tuuliwatin, Megatuulen, Googlen ja Ikean toimesta. Useat muutkin yhtiöt valmistelevat paraikaa markkinaehtoisia hankkeita. Tuulivoiman potentiaalin kasvua Suomessa selittää ennen kaikkea uudet korkeammat voimalat, jotka yltävät parempiin tuuliolosuhteisiin metsien yläpuolella ja pystyvät aiempaa paremmin hyödyntämään myös heikkoja tuulia.

Vauhtia investoinneille antavat teknologinen kehitys, sähkön hinnan nousu ja päästöjen kallistuminen yli 20 euroon EU:n päästökaupassa. Suomen kaupallisesti kannattava tuulivoimapotentiaali on noin viisikertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa kehittyneen teknologian myötä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyjen laskelmien mukaan maalle rakennettava tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantoa Suomessa. Sääriippuvaisen tuulisähkön tuotannolla on tietysti omat haasteensa, mutta sähköverkon kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen voisi löytyä lupaava ratkaisu kaukolämmöstä.

VTT on arvioinut, että kaupallisesti järkevillä kustannuksilla 2000-luvun alun tuulivoimaloilla Suomessa voitaisiin tuottaa tuulisähköä enimmillään 16 terawattituntia vuodessa. Nykyaikaisilla voimaloilla vuosituotanto voisi olla peräti 86 terawattituntia. Määrä vastaa suuruusluokaltaan Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Nykyhallituksen toimilla tuulivoiman vuosituotannon arvioidaan ensi vuosikymmenen aikana nousevan viime vuoden vajaasta viidestä terawattitunnista kahdeksaan terawattituntiin.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen tavoite vuodelle 2030 on kuusinkertaistaa nykyinen tuulivoimatuotanto Suomessa eli yltää yhteensä 30 terawattituntiin. Tällainen kasvukäyrä muuttaisi koko Suomen energiajärjestelmän, ja riippuvuuttamme tuontisähköstä olisi syytä tarkastella uudelleen. Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen uskoo, että Suomi voisi olla jo merkittävä sähkön viejä vuona 2030. Sähkön tuonti ei päättyisi kokonaan, mutta etenkin talvikuukausina sähköä riittäisi myös vientiin. Vientihaaveet edellyttäisivät kuitenkin uusia siirtoyhteyksiä ja integroitumista valtion rajojen ulkopuolelle.

Asiantuntijoiden mukaan tuulivoima on Suomessa kannattavaa yhä uusilla alueilla. Nyt ollaankin pisteessä, jossa tuulivoima on valmis ottamaan uuden harppauksen.

Lue lisää

Tuulivoima-alalta yllätysehdotus – ei tukia vaan takaus

Talouselämän toimittaja Matti Kankare kirjoitti 11.10. Voimaa Tuulesta -puhemiehen ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolaisen tuulivoimaa koskevasta ehdotuksesta, jolla mahdollistettaisiin pitkäaikaisten sähkönostosopimusten (PPA) yleistyminen Suomessa. Ehdotuksessa valtio suorien tuulitukien sijaan antaisi takauksen tuulihankkeen rahoittajalle sähkön hintariskin sekä ostajan vakavaraisuuden ja maksukyvyn alentumisen varalta. Takausmallilla Suomessa pystyttäisiin edullisesti ja markkinaehtoisesti rakentamaan huomattavasti enemmän tuulivoimaloita.

”Jos minä olen sijoittamassa sataa miljoonaa euroa tuulivoimalahankkeeseen esimerkiksi yritykselle tarjottavalla sähkön PPA-sopimuksella 15 vuodeksi, niin kyllähän tällaisen hankkeen rahoittaja tarvitsee varmuuden siitä, että tämän sähkön ostaja pystyy maksamaan sopimuksen mukaisesti. Esimerkiksi paljon julkisuudessa ollut Google on varmasti pankinkin mielestä turvallinen maksaja. Yhtiöitä on kuitenkin monen kokoisia”, Savolainen kertoo.

Suomalaisten suurten ja keskisuurten yritysten on Savolaisen mielestä mahdotonta täyttää vakavaraisuuden ja luottoluokituksen suhteen 10–15 vuoden pituisten PPA-sopimusten kriteerejä. Valtion takauksella Suomeen pystyttäisiin rakentamaan tuulivoimakapasiteetti, jota sähköntuotannon osalta tarvitaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Yritykset saavat PPA-sopimuksilla ennustettavaa, markkinahinnan vaihtelulta suojattua, halpaa ja päästötöntä tuulisähköä sopimuksen keston ajan. Savolaisen mukaan tuulivoima ei tarvitse tukia, mutta valtion tulisi olla mukana kantamassa sähkön poliittista hintariskiä.

Lue lisää

Suomi-tuulta Saksaan? Uniper-kauppa avaisi mahdollisuuden puhtaan energian vientiin

Talouselämän toimittaja Anna-Kaisa Urpelainen kirjoitti 12.10. Fortumin Uniper-kaupan vaikutuksista. Urpelaisen haastattelema Voimaa tuulesta -ryhmän puhemies ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen näkee Uniper-kaupassa positiivisia mahdollisuuksia suomalaiselle uusiutuvan energian tuotannolle.

Saksassa ongelmana tällä hetkellä on ratkaista, miten luopua ruskohiilen käytöstä. Fortumille avautuu Uniper-kaupan myötä mahdollisuus kasvaa isommaksi tekijäksi uusiutuvissa energiamuodoissa, kuten tuuli- ja aurinkovoimassa. Samaan aikaan Suomen ja Keski-Euroopan energiamarkkinat voisivat yhdentyä, ja Suomelle voisi avautua mahdollisuus kehittyä puhtaan energian viejäksi.

Savolainen muistuttaa, että Suomessa on jo kaavoitettu 10 000 megawatin edestä tuulivoimahankkeita, joilla voitaisiin hänen mukaansa hyvänä tuulisena päivänä tuottaa jopa sata prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Samaan aikaan Suomeen on tulossa myös lisää ydinvoimaa ja täällä on jo muutakin hyvää sähkön tuotantoa, joten edellytyksiä sähkönvientiin on selvästi. Suomessa ei ole Savolaisen mukaan ongelmia sähkön riittävyyden kannalta.

”Suomi on yksi Euroopan parhaista paikoista tehdä tuulivoimaa. Markkinaedellytyksen ollessa normaali, voimme rakentaa tämän kaavoitetun 10 000 megawattia seuraavan seitsemän vuoden aikana Odotamme vain sitä hetkeä, että päästäisiin rakentamaan.”

Lue lisää
(Vain Talouselämän tilaajille)

Uuteenkaupunkiin nousee hiljainen tuulipuisto

YLE Turun sekä Uudenkaupungin Sanomien toimittajat kävivät tutustumassa tuulipuistoon, joka on rakenteilla Uudenkaupungin Muntilaan. Työmaalla toimittajia odottivat juuri saapuneet turbiinien osat sekä tuulipuiston rakennuksesta vastaavan ABO Windin maajohtaja Aapo Koivuniemi, joka on yksi Voimaa tuulesta -yhtiöryhmän puhemiehistä. Koivuniemi perehdytti toimittajat tuulipuiston rakennusvaiheisiin.

Paikallisten kiinnostus Muntilaan nousevaa tuulipuistoa kohtaan on ollut suurta, eikä valituksia ole juurikaan tullut. Alueella on parannettua maastoa ja teitä, jotta kuljetukset ja voimaloiden pystytykset hoituisivat hyvin. Lokakuussa tuulivoimalat nousevat pystyyn ja marraskuussa Muntilassa käynnistyy sähköntuotanto. Uudet tuulivoimalat ovat teknologiakehityksen tuloksena aiempia malleja huomattavasti hiljaisempia.

– Melurajat alittuvat suurin piirtein 500 metrin etäisyydellä voimaloista. Silloinkin tietenkin voimalasta saattaa kuulua ääntä tietynlaisella kelillä, mutta äänen ei pitäisi olla häiritsevää.

Lue lisää