Lausuntopyyntö TEM/1753/03.01.01/2017
Voimaa Tuulesta –yhteenliittymä kiittää mahdollisuudesta lausua uusiutuvan energian tuotantotuen tarjouskilpailuista. Pidämme esitystä teknologianeutraalin tarjouskilpailun järjestämisestä hyvänä ja huolellisesti valmisteltuna sekä tärkeänä askeleena kohti markkinaehtoisempaa energiantuotantoa. Tarjouskilpailulle määritelty 2 TWh sähköntuotantotavoite on kuitenkin vaatimaton ottaen huomioon Suomen merkittävän uusiutuvan energian hankepotentiaalin. Jokainen MW uutta kapasiteettia parantaa energiaomavaraisuutta ja vaikuttaa talouteen positiivisesti sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Luonnoksessa määritellyt kilpailutuksen raamit; sähkön kokonaistuotannon tavoite, rajaus uusiin tuotantolaitoksiin sekä ehdotettu 4 vuoden tarkasteluväli tukevat hallituksen asettaman kokonaistavoitteen saavuttamista.
Jatkovalmistelussa pyydämme kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin.
1. Pidempi tukiaika laskee kokonaiskustannuksia ja varmistaa uusiutuvien käytön pidemmäksi aikaa
Investointipainotteisissa tuotantomuodoissa merkittävä kustannus muodostuu rahoituskustannuksista. Pidemmän ajanjakson takuuhinta pienentää investoinnin riskiä sähkön hinnan vaihtelulle rahoittajien silmissä, jolloin hankkeen rahoituskulut ovat merkittävästi alhaisemmat (kts. kuva 1). Tällöin hankkeet voidaan toteuttaa alhaisemmalla valtion tuella riippumatta sähkön hinnasta. Valtion kannalta kustannustehokkain olisi 15-20 vuoden tukiaika, joka on käytössä samankaltaisissa järjestelmissä lähes kaikkialla Euroopassa.
Pidempi tukiaika varmistaa myös tukeen oikeuttavien uusiutuvien polttoaineiden käytön pidemmäksi aikaa. Lyhyempi tukiaika pitää sisällään riskin joidenkin laitosten siirtymisestä muuhun kuin uusiutuvaan polttoaineeseen tukiajan päätyttyä, kuten hallituksen esityksessäkin mainitaan.
2. Tukea saava sähkö on tuotettava 100 prosenttisesti hyväksyttävillä uusiutuvilla raaka-aineilla
Lakiluonnoksessa edellytetään preemiojärjestelmään hyväksyttyjen biopolttoainevoimaloiden käyttävän vähintään 90 % hyväksyttäviä raaka-aineita. Johdonmukaista olisi vaatia uusiutuvan sähköntuotannon tukijärjestelmän piiriin hyväksytyiltä voimalaitoksilta raaka-aineiden käytössä 100 % hyväksyttyjen polttoaineiden osuutta, mikäli sähkön tuottaja on oikeutettu tukeen. Muutoin tukea voi ohjautua myös fossiilisille polttoaineille tai arvokkaan ainespuun käyttämiseen energian lähteenä.
3. Tasapuoliset edellytykset kilpailuun taattava eri tuotantomuodoille
Kaikki muut uusiutuvien energian tuet on lopetettava tai otettava huomioon tarjouksia arvioitaessa. Kilpailutuksessa on syytä kiinnittää huomiota myös epäsuoriin tukiin, kuten polttoaineen hankintaan kohdistuviin tukiin, sekä eri tuotantomuotojen verokohteluun. Esimerkiksi tuulivoimapuistojen kiinteistövero uhkaa nousta jopa 3,5 %:in, mikäli käsittelyssä olevat lakiesitykset2 hyväksytään, kun taas CHP-laitoksia vastaava verorasite ei koske. Verotuilla ei saa vääristää teknologianeutraalin kilpailutuksen asetelmaa.
4. Lupien voimassaolovaatimukseen mahdollisuus myös jatkoajan hakemiseen
Lakiluonnoksessa mainittu hankkeiden voimassa olevien rakennuslupien vaatimus on tärkeä edellytys kilpailutuksen onnistumiselle. Huomioitavaa on kuitenkin, että kilpailutukseen voivat osallistua myös hankkeet, joiden rakennuslupaan täytyy mahdollisesti hakea jatkoaikaa. Käytännössä rakennusluvat on usein haettu jo hyvissä ajoin ennen kilpailutusta ja tällöin niiden voimassaolo voi päättyä ennen projektin valmistumista, jolloin rakennusluvalle haetaan jatkoaikaa. Näiden, käytännössä jo luvitettujen hankkeiden rajaamien kilpailutuksen ulkopuolelle vähentäisi kilpailutukseen osallistuvien hankkeiden määrää ja todennäköisesti nostaisi hintatasoa.
Muilta osin kannatamme lakiluonnoksessa kilpailutukseen osallistujille määriteltyjä ehtoja.
Lähteet:
1 Aures Horizon 2020, Auctions for Renewable Energy Support: Lessons Learnt from International Experiences, 2016, s. 24-25). 2 Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä tuulivoimaloiden kiinteistöveron korotus voimalaitosverokantaan (HE 96 2017 vp), joka on tällä hetkellä 3,1 %. Samaan aikaan Valtiovarainministeriössä on valmistelussa myös voimalaitosten kiinteistöverokannan ylärajan nosto 3,1 %:sta 3,5%:in (VM099:00/2017).