Toimittaja Henri Koponen kirjoitti Kauppalehden artikkelissa 16.12.2020 vetyteknologiaan sijoittamisen tärkeydestä juuri nyt. Tuulivoiman kanssa tehtyä virhettä ei pidä toistaa Suomessa, sillä hidas reagointi ja tiukka sääntely voivat johtaa myös vetytalousinvestointien ajautumiseen muualle, varoittavat tuulivoimakehittäjät.
”Tanska voitti Vestaksen kanssa pelin. Se johtuu siitä että siellä lähdettiin hyvin aikaisessa vaiheessa kasvattamaan kotimarkkinaa. Vestas pääsi testaamaan tuotteensa ja tuottamaan tuulivoimaa vuosikymmen ennen monia kilpailijoita. Vaikka silloin tuntui siltä, ettei se ole kannattavaa”, summaa Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen.
Tanskalainen tuuliturbiinivalmistaja Vestas on nyt yksi maailman johtavista tuulivoimatoimijoista. Yhtiön markkina-arvo on yli 30 miljardia euroa, ja se teki vuonna 2019 yli 12 miljardia euroa liikevaihtoa. Yhtiö muodostaa jo tuntuvan siivun koko pienen maan bruttokansantuotteesta.
Savolaisen mukaan Suomellakin oli tuulivoimatoimijoita, joista olisi voinut tulla suuria. ”Jäimme kelkasta, sillä kotienergiamarkkinoita ei ehditty saada kasaan, vaikka meillä oli paljon paremmat olosuhteet kuin Tanskassa. Silloin tuulivoima nähtiin meillä eräänlaisena puuhasteluna, jolla ei ole näköpiirissä tulevaisuutta.”
Vaikka vetytalous otetaan nyt ajatuksen tasolla vakavammin, lopputulos uhkaa olla sama.
"Emme ole Euroopan eturintamassa miltään osin tässä.”
Vetyosakkeet kovassa nosteessa
Maailmalla moni yhtiö on jo haistanut vedyn tuomat mahdollisuudet, ja viimeistään tänä vuonna kyytiin ovat hypänneet myös sijoittajat. Yksi alan pioneereista on yhdysvaltalainen Plug Power, joka kehittää erityisesti liikenteessä hyödynnettävää akkukennoteknologiaa. Yhtiön markkina-arvo on lähes kymmenkertaistunut tänä vuonna.
Kovassa nosteessa on ollut myös norjalainen Nel ASA, joka kehittää ja myy teknologioita puhtaan vedyn tuottamiseen, säilöntään ja jakeluun. Kyseessä ei ole uusi tulokas, sillä yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1927.
Vaikka monen yhtiön arvostus on jo kipurajalla, ennusteissa on nousunvaraa. EU:n vetystrategiassa arvioidaan, että vetyteknologia voisi kattaa neljänneksen maailman energiantarpeesta vuoteen 2050 mennessä.
Analyysitalo Barclays laskee vetymarkkinan kasvavan siihen mennessä 70 miljoonasta tonnista vuodessa jopa 800 miljoonaan tonniin vuodessa. Jaettavana olisi pyöreästi lähes 1 000 miljardin euron markkina.