Toimittaja Matti Kankare kirjoitti 28.5.2020 Kauppalehteen siitä, että tuulesta on tulossa Suomeen uutta sähkötehoa muutamassa vuodessa yhtä paljon kuin rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta.
Suomeen on rakenteilla parhaillaan noin 2,1 miljardilla eurolla 1 629 megawatin edestä uutta tuulivoimaa markkinaehtoisesti. Voimalat valmistuvat kolmen vuoden aikana 2020–2022. Tuulesta on siten tulossa Suomeen uutta sähkötehoa muutamassa vuodessa yhtä paljon kuin rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta.
Muutos aiempaan on hirmuinen. Jo viime vuonna markkinaehtoista tuulivoimaa valmistui 242 megawatin tehon edestä. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2022 lopussa Suomessa on markkinoilla lähes 1 900 megawattia markkinaehtoista tuulivoimaa ja 2 000 megawattia veronmaksajien tukemaa syöttötariffituulivoimaa.
Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen uskoo tuulivoimalainvestointien jatkuvan Suomessa ainakin vuoteen 2035 asti 500–1 000 megawatin vuositahtia.
”Kaikkiaan sinne 10 000 mega- wattiin asti.”
”EK:n investointitiedustelussa tehdasteollisuuden investoinnit tulisivat olemaan tänä vuonna 7,4 miljardia euroa, josta energiateollisuuden investoinnit ovat 2,8 miljardia euroa. Kun siitä summasta lasketaan sähkövoiman tuotantoon tulevat investoinnit, voi todeta tuulivoimaloiden osuuden hyvin merkittäväksi”, Savolainen sanoo.
Tänä vuonna uutta tuulivoimaa valmistuu Suomen Tuulivoimayhdistyksen ylläpitämän tilaston mukaan 385 megawattia, mutta ensi ja seuraavana vuonna yhteensä jo yli 1 200 megawattia.
”Iso osa hankkeista on PPA-sopimuksilla, mutta muutama tuulivoimala-alue rakennetaan nyt pelkästään myös sähkön markkinahinnan varaan toimivaksi.”
PPA-sopimuksilla tarkoitetaan sitä, että tuulivoimaloissa tehtävä sähkö on myyty jo ennakkoon suurelle ostajalle kuten Ikealle tai Googlelle takuuhintaan, yleensä 10–15 vuodeksi.
Ongelmana ovat Savolaisen mukaan vanhentuneet tuulivoimala-alueiden kaavat.
”Esimerkiksi Megatuulen kohdalla kaavoituksen valmistuminen vei vuosia, kun vuonna 2011 aloitetut prosessit kävivät – yhtä sattumaa lukuunottamatta – ensin hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tänä aikana tuulivoimaloiden teknologia kehittyi hurjasti.”
”Haaste on nyt se, että osassa kuntia kaavamääräykset on otettu niin kirjaimellisesti, että ne estävät nykyaikaisten voimaloiden rakentamisen. Voimalat ovat nyt korkeampia ja lavat pidempiä kuin kaavoitushetkellä oli tiedossa.”
Savolainen toivookin, että jos hankkeen päivityksen yhteydessä ympäristövaikutukset pysyvät samoina tai ovat vähäisemmät kuin alkuperäisessä luvassa, muutos tulisi tehdä rakennuslupamenettelyin sen sijaan, että aloitettaisiin uusi, vuosia kestävä kaavoitusprosessi.
Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola pitää Savolaisen toivetta mahdollisena.
”Kunta voi erityisistä syistä myöntää poikkeusluvan, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen pitää olla maankäytölliset syyt. Pelkkä voimalan tehon nosto ei sellainen liene.”
Peltola sanookin, että tuulivoimatuottajien toive vaikuttaa harkinnanarvoiselta, mutta tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat aina myös tapauskohtaisia.
Kaavanmuutosprosessi on Savolaisen mukaan raskas prosessi, jossa asian käsittely voi kestää valituksineen jopa 4–5 vuotta. Savolainen hakee asiassa myös kompromissia. Kaikkia kaavassa olevia voimaloita ei tarvitsisi rakentaa.
”Pystymme tekemään vähintään saman sähkömäärän vähemmillä ja suuremmilla voimaloilla.”
Murros tulossa
Tuulivoima-alalla on suunnitteilla uusia tuulivoimahankkeita yli 18 000 megawatin edestä.
Sähköä tällaisesta tehosta 35–45 prosentin käyttöasteella syntyisi 55–71 terawattituntia.
Suomi kulutti viime vuonna sähköä kaikkiaan 86 terawattituntia.
Hiilineutraalissa Suomessa 2030-luvulla sähköä voidaan tarvita jopa 160 terawattituntia.