Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen vastasi Kauppalehden mielipidekirjoituksessaan (20.8.) väitteeseen siitä, ettei tuulisähkön vientimahdollisuudet olisi realistisia. Kirjoituksessaan hän toteaa, että faktat osoittavat, että puhtaan, kotimaisen ja edullisen tuulisähkön tarve tulee kasvamaan valtavasti meillä Suomessa sekä Euroopan tasolla. Tämä merkitsee tuulisähkön merkittävää kotimaisen kysynnän ja vientikysynnän kasvua.
Tuulivoiman houkuttelevuudesta yhteiskunnan ja rahoittajien silmissä kertoo se, että kahden viime vuoden aikana Suomessa on aloitettu rakentamaan 1 600 MW:n edestä uusia markkinaehtoisia tuulivoimahankkeita, joiden investointiarvo on noin kaksi miljardia euroa. Nykyisten voimaloiden käyttöikä on yli 30 vuotta. Rahoittajat eivät tarkastele hankkeita yhden vuoden sähkönhinnan perusteella. Puhtaan sähkön tarve on globaali kehitys, johon tuulivoimalla vastataan.
Tarvitsemme Suomessa lisää puhdasta sähköä, ja tuulivoima on edullisin sähköntuotannon muoto. Sanna Marinin hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on se, että Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta ja saavuttaa sen vuonna 2035. Eri yhteiskunnan osa-alueiden sähköistäminen on tärkein yksittäinen keino saavuttaa hiilineutraalius.
Energiateollisuuden keväällä 2020 tekemän hiilineutraaliustiekarttoihin liittyvän vähähiiliskenaarion mukaan pelkästään teollisuuden sähkön tarve kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Arvion mukaan Suomen sähköntarve nousee nykyisestä 87 terawattitunnista 135 terawattituntiin vuoteen 2050 mennessä.
Suomi tuo tällä hetkellä käyttämästään sähköstä noin 25 prosenttia eli noin 20 terawattituntia. Tulevaisuudessa voimme korvata tuon tuontisähkön kotimaisella puhtaalla tuulisähköllä ja viedä vuosittain vähintään saman verran eli 20 terawattia.
Olemme jo nyt osa Pohjoismaista sähkömarkkinaa. Sähköverkko toimii yhtä hyvin molempiin suuntiin, tuontiin ja vientiin. Lisäksi eurooppalainen sähköverkko integroituu vauhdilla, mikä parantaa myös Suomen sähkönvientiedellytyksiä.
Vuoteen 2030 mennessä valmistuu Norjasta ja Ruotsista uusia siirtoyhteyksiä sekä Iso-Britanniaan että Saksaan. Tällöin Pohjoismainen sähkömarkkina integroituu vielä tiiviimmin eurooppalaiseen sähkömarkkinaan. Pyrkimys eroon fossiilista energiasta lisää puhtaan sähkön tarvetta ja kysyntää Euroopan sähkömarkkinoilla.
Kotimainen sähköntuotanto on myös huoltovarmuuskysymys. Tuulivoima korvaa aina tuontisähköä ja vahvistaa näin Suomen sähköomavaraisuutta sekä parantaa Suomen huoltovarmuutta. Koronakriisi esti ihmisten liikkuvuuden, koska eri valtiot sulkivat rajansa. On täysin mahdollista, että erityyppisessä kriisissä ulkomaat priorisoivat oman energiantarpeensa, joten Suomen tulee olla mahdollisimman vähän riippuvainen tuontienergiasta.
Lue kirjoitus Kauppalehdestä täällä.