Tuulivoima ratkaisisi kaukolämmön päästöongelmat

Tekniikka ja Talous sekä Huvusdstadsbladet kirjoittivat energiatuotannon tulevaisuudesta ja sen kaipaamista muutoksista.

Huvudstadsbladetin artikkelin mukaan tällä hetkellä energiasektorilla on meneillään isoja muutoksia, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon. Viime vuonna Suomessa kaukolämmityksen energiasta tuotettiin yli kolmannes fossiilisilla polttoaineilla. Lämpö on myös kysymys, joka aiheuttaa huomattavasti enemmän keskustelua kuin sähköntuotanto, koska esimerkiksi tuulivoimalla ei tuoteta vielä suoraa lämpöä.

Tuulivoima- ja lämpöpumppujen yhdistelmä ja lämmön varastointi sopivat erinomaisesti fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, katsoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän puhemies Seppo Savolainen. Yhteenliittymän ehdotuksessa tuulivoimaa, jota ei tarvita suoraan sähköntuotantoon, varastoitaisiin vesivarastoihin.

Tekniikka ja Talous -lehden artikkelin mukaan Megatuulen Seppo Savolainen on kiinnostunut tuottamaan tuulivoimalla lämpöä Helsinkiin. Helsingissä on tällä hetkellä tarve löytää mahdollisimman kestävä ja vähäisen biomassan käytöllä toimiva korvaaja kivihiilelle lämmityssektorilla. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä laski viime syksynä, että suomalaiskaupunkien ja myös Helsingin kaukolämmitys voitaisiin hoitaa tuulivoiman, lämpöpumppujen ja lämpövarastojen avulla ja fossiilisista polttoaineista voitaisiin luopua kokonaan. Teknisiä esteitä ei ole.

Nyt tuulivoimaa rakentavan Megatuulen toimitusjohtaja Savolainen kertoo, että Megatuuli on valmis investoimaan Helsingissä lämpöpumppuihin ja muualla Suomessa myös lämpövarastoihin.

"Lämmöntuotto lämpöpumpuilla ja lämmönvarastointi toimisi erityisen hyvin tuulivoiman kanssa, koska tuulivoiman parhaat tuotantokuukaudet ajoittuvat talveen", Savolainen sanoo.

Lämmöntuotanto lämpöpumpuilla on tehokasta, koska yksi megawatti sähköä tuottaa kolme megawattia lämpöenergiaa. Jotta Megatuuli voisi investoida kaukolämmön tuotantoon ja varastointiin, se edellyttäisi kuitenkin sitä, että se tai muutkin yhtiöt saisivat tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon samoilla hinnoitteluehdoilla kuin kaupungit itse tuottavat lämpöenergiaa.

"Saattaisimme olla kustannustehokkaampikin", Savolainen arvioi.

Esteenä on kuitenkin se, että lämpöpumpulla tuotetusta energiasta yritys maksaa yhä energiaveroa 22,40 euroa megawattitunnista. Biopohjaiset tuotteet eivät maksa samaa veroa, eikä chp-laitos maksaa veroja sähkön ohessa tuotetusta kaukolämmöstä.

"Jos lämpöpumpulla ja tuulivoimalla tuotettaisiin lämpöä, ei olisi perustetta periä väliveroa", Savolainen sanoo. Kaukolämmitys pitäisi siis avata kilpailulle ja energiaveroja uudistaa.

Megatuulta kiinnostaa kaupunkien kaukolämmitys, koska se etsii tuulivoiman oheen uutta liiketoimintaa. Lähitulevaisuudessa tuulivoiman kasvua rajoittaa se, että sen ostajia on rajoitettu määrä. Savolaisen mukaan Megatuulella on halua tehdä investointipäätöksiä ja valmistella hankkeita, jotta he voisivat tuottaa lämpöä kilpailukykyiseen hintaan ja investoida lämpöpumppuihin. Näin ollen Megatuuli pystyisi yksinkin ratkaisemaan puolet Aallon esityksestä Helsingille.

"Tuulivoimaa on luvitettu niin paljon, että sieltä löytyy nopeita ratkaisuja chp-verkkojen puhdistamiseksi fossiilisista", Savolainen sanoo.

Helsingin lämpöpumppujen sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin noin 170 tuulivoimalaa, joka tarkoittaisi 700 megawattia.

Konsulttiyhtiö Pöyryn viime syyskuussa tekemän selvityksen mukaan tuulivoimavetoinen kaukolämmitys pienentäisi kuluttajan energialaskua.

Lue lisää täältä ja täältä.