Toimittaja Matti Kankare kirjoitti 23.4.2019 Kauppalehdessä valtavasta muutoksesta tuulivoimasähkön rakentamisessa Suomessa. Viimeisen 10 kuukauden aikana on julkistettu jo 500 miljoonan euron investointisopimukset kymmenestä tuulipuistosta, joihin rakennetaan yhteensä yli 100 tuulivoimalaa ilman valtion tukia.
Voimaa Tuulesta yhteenliittymän edustajan ja Wpd Finlandin toimitusjohtajan Heikki Peltomaan mukaan uusia pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla toteutettavia tuulipuistoja tulee seuraavan vuoden aikana vähintään samalla tahdilla kuin viimeisen kymmenen kuukauden aikana.
"Nyt ollaan toteuttamassa yli 100 voimalaa, valtion toisen kilpailutuksen seurauksena rakennetaan 70 voimalaa ja uskon ja lähes tiedän, että parin vuoden sisällä markkinaehtoisesti tehtyjä voimalaprojektien määrä nousee niin suureksi, että Suomessa pyörii ainakin 300 tuulimyllyä ilman veronmaksajien tukea", Peltomaa sanoo.
Tuettomat tuulipuistot vastaavat jo viidesosaa Suomen tuulivoimatuotannosta. Keskiarvollisesti yhden tuulivoimalan investointi on noin 5 miljoonaa euroa kun lasketaan koko tuulivoimapuiston kustannukset mukaan.
”Siten 103 tuulivoimalaa on noin 500 miljoonan euron investointi, joka pitkäaikaisten sähkönostosopimusten johdosta tehdään Suomeen”, Peltomaa korostaa.
Tavoitteet ovat paljon hurjemmat. ”Tavoitteena on, että vuonna 2030 tuulisähkö kattaisi 30 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Tämä tavoite toisi 30 terawattituntia tuulisähköä Suomeen”, Peltomaa sanoo ja vaatisi ehkä yli 20 miljardin euron investointeja tuulivoimaan.
”Jos tavoitteet toteutuvat, Suomen pitäisi jo nyt keskustella vakavasti sähkön myynnistä keskiseen Eurooppaan ja olla aktiivinen tarvittavien uusien siirtoyhteyksien rakentamisen suhteen. Kannattaa muistaa, että Norja on jo toteuttamassa tuhansien megawattien yhteyksiä Isoon-Britanniaan, joka tulee merkittävästi vaikuttamaan Pohjolan sähkömarkkinaan”, Peltomaa sanoo.
Asialla on merkitystä siksi, että Suomi on saamassa nyt uuden investointiruiskeen paljon entistä parempien ja tehokkaampien tuulivoimaloiden rakentamisesta, ja investoinnit perustuvat markkinaehtoisuuteen.
Pitkäaikaiset sähkönostosopimukset kiinnostavat
Wpd rakentaa parhaillaan 14 tuulivoimalan tuulipuistoa PPA-sopimuksella, jossa sähkönostajana on Google. Peltomaan mukaan näistä PPA-sopimuksista ovat tällä hetkellä kiinnostuneet yritykset, joilla on suuri sähkönkulutus, mutta alalla on myös toimijoita jotka selvittävät mahdollisuuksia koota pienempiä yrityksiä saman sopimuksen alle.
Yhtiöt ovat kiinnostuneet markkinaehtoisista PPA-sopimuksista niiden hinnan vuoksi, mutta myös suurena vetovoimana toimii myös se, että hinta voi olla vakio kymmenenkin vuotta.
”Tuulipuistot toteutetaan pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla, joissa sähkönostoja saa sähkön edellämainitulla noin 29-35 euron megawattituntihinnalla.”
Hinta vaihtelee Peltomaan sen mukaan miten ostaja haluaa tuulisähköä ottaa vastaan. ”Yksinkertaisin sopimus on se, että ostaja ottaa vastaan kaiken sähkön silloin kun sitä vain syntyy. Toinen ja yleistymässä oleva tapa on ostaa tuulisähköä oman käyttöprofiilin mukaisesti ja tuuliyhtiö takaa tieten tuulisähkömäärän ostajalle. Silloin tuulisähköyhtiö yleensä tekee varmistussopimuksen kolmannen osapuolen kanssa, jotta ostaja saa sähkönsä myös silloin kun ei tuule.”
Hinnan lisäksi kyse on yhtiöille imagosta, mutta myös ennustettavuudesta ja päästöttömyydestä. ”PPA-sopimus takaa sähkön ostajalle ennustettavaa, markkinahinnan vaihtelulta suojattua, halpaa ja päästötöntä sähköä.” Peltomaa kuvailee.
Kunnat hyötyvät tuulivoimasta
Yhtiöiden lisäksi valtavasta muutoksesta tuulivoimasähkön rakentamisessa Suomessa hyötyvät myös kunnat. Yhdestä tuulivoimalasta kiinteistöveroa tuulivoimayhtiö maksaa kunnalle vuosittain 27 000-30 000 euroa. Peltomaan arvion mukaan tuulivoimalan 25 vuoden elinkaaren ajan kunnat saavat noin 45-50 miljoonan euron kiinteistöverotuotot, kun otetaan vuosittainen 2,5% arvon alenema huomioon.
”Lisäksi tuulipuistojen rakentamiseen liittyviä urakoita tullaan kilpailuttamaan paikallisesti 120-150 miljoonan euron arvosta ja tuulipuistojen huoltotoiminta luo uusia työpaikkoja kuntiin.” Peltomaa arvioi.