Maailma käänsi uuden sivun energia- ja ilmastopolitiikassa, kun ilmastosopimuksesta päästiin vihdoin yhteisymmärrykseen viime joulukuussa Pariisissa. Myös Suomella on kunnianhimoiset nykyiset tavoitteet: päästöttömän, uusiutuvan energian osuus aiotaan nostaa yli 50 prosenttiin 2020-luvulla ja energiaomavaraisuus liikenne mukaan lukien halutaan nostaa yli 55 prosenttiin. Keinoja vielä tiukempien Pariisin kokouksen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi etsitään kansallisessa, vuoteen 2030 ulottuvassa energia- ja ilmastostrategiassa, jota työstetään parhaillaan.
Tavoitteisiin päästäkseen, Suomessa tarvitaan merkittäviä lisäinvestointeja niin tuulivoimaan kuin muihinkin kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laatii parhaillaan ehdotusta uusiutuvan energian tukijärjestelmäksi. Tukea tarvitaan, jotta käytöstä poistuvan energiainfrastruktuurin tilalle saadaan uutta tuotantokapasiteettia tuottamaan puhdasta ja päästötöntä energiaa.
Vastoin yleistä käsitystä tuulivoima ei ole ainoa tuettu energiamuoto, vaan kaikki energiamuodot saavat tukia – fossiiliset polttoaineet mukaan lukien. Itse asiassa, fossiiliset polttoaineet kuuluvat maailman tuetuimpiin energiamuotoihin, sillä ne saivat julkista tukea vuonna 2014 yhteensä 493 miljardia dollaria. Maailman energiaviraston mukaan tämä on yli nelinkertainen summa uusiutuvien energiamuotojen tukiin verrattuna (IEA World Energy Outlook 2015). Suomessa fossiilisia polttoaineita tuetaan epäsuorilla verotuilla, palautuksilla ja poikkeuksilla.
Teollisuuden monimutkaisista tukijärjestelmistä johtuen, kansainvälinen päästökauppa ei toimi vielä aikoihin. Päästökauppa on unionin laajuinen järjestelmä, jonka tavoitteena on ohjata energian tuotanto kestäviin tuotantotapoihin. TEM:n energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen kirjoittaa kolumnissaan ”Energia- ja ilmastopolitiikasta kasvun eväitä: kansallinen strategia puolimatkan krouvissa”, että valittavien panostusten tulee edistää kilpailukykyä ja uudistumista sekä korostaa kustannustehokkuuden merkitystä. Näkemykseen on helppo yhtyä. Ruotsissa tehty tutkimus sähkön tuotantoteknologioiden kustannustehokkuudesta osoittaa, että maatuulivoima on yksi kustannustehokkaimmista sähköntuotantomuodoista (Elforsk LCOE 2014 Sweden). Monista syistä, esimerkiksi muiden energiamuotojen tukemisesta johtuen, sen rakentaminen ei ole kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista ilman tuotantotukea.
Yhteiskunnan ja sähkön käyttäjien kannalta taloudellisin ratkaisu olisi markkinaehtoinen, teknologianeutraali kilpailutus, jolloin tuki määräytyy kustannustehokkuuden mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi vuosittaista kilpailutusta, joka ohjaisi tuen kaikista parhaimman kustannuskilpailukyvyn omaaviin uusiutuvan energian hankkeisiin, riippumatta siitä millä teknologialla sähkö tuotettaisiin. Vuosittainen kilpailutus taas pitää huolen siitä, että tuki reagoi sähkön hintaan ja teknologian kehittymiseen eikä ylitukemista pääse tapahtumaan.
Voimaa Tuulesta -yhteisön seitsemällä yhtiöllä on valmisteilla yhteensä 1,3 miljardin euron edestä investointihankkeita Suomessa. Kaikkiaan alalla on suunniteltuja investointeja yhteensä 20 miljardin euron edestä. Suomessa olisi myös hyvät edellytykset viedä alaa eteenpäin: meillä on runsaasti korkeaa osaamista liittyen muun muassa tuulivoiman pääkomponentteihin, älyverkkoihin ja kylmien olosuhteiden ratkaisuihin. Uusia voimaloita käytetään referensseinä suomalaisten innovaatioiden kansainvälistymisessä. Suomalaisen tuulivoimateknologian viennin arvo on miljardi euroa vuodessa, ja ala kasvaa maailmalla merkittävää vauhtia. Jos tuulivoimainvestoinnit ajetaan alas, alan yritykset ja osaaminen lähtevät Suomesta.
Muutos energiapolitiikassa vie väistämättä kohti puhtaita, energiatehokkaita ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Tuulivoima on tässä avainasemassa, koska se on päästötöntä, uusiutuvaa energiaa ja tärkeä osa Suomen monipuolista energiapalettia. Kansainvälisesti tuulivoiman merkitys on huomattu. Tuulivoima kattaa jo 11,4 % Euroopan energiankulutuksesta ja maailmalla se on nopeimmin kasvava energiamuoto. Nyt meillä on tilaisuus kääntää tämä mahdollisuus Suomen eduksi tai katsoa sivusta, kuinka alan kasvun hyödyt valuvat ulkomaille. Tuulivoimaan uskovat energiayhtiöt eivät hae pikavoittoja, vaan vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, jossa tuulivoima olisi samalla viivalla muiden energiamuotojen kanssa.
Voimaa Tuulesta yhteisön puolesta
Seppo Savolainen, Megatuuli
Kirjoitus on julkaistu Lännen Medioiden lehdissä 28. – 30.5.